Kielellinen ja ei-kielellinen vuorovaikutus monikulttuurisessa arjessa

Endesfelder Quick, Antje, Dorota Gaskins & Maria Frick (2021): Priming of frames and slots in bilingual children’s code-mixing: A usage-based approach. Frontiers in Psychology 12:726764. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.726764

Endesfelder Quick, Antje, Dorota Gaskins, Oksana Bailleul, Maria Frick & Elina Palola (2021): A gateway to complexity: A cross-linguistic comparison of child bilingual speech. International Journal of Bilingualism 25(3):800–811. https://doi.org/10.1177/1367006920956721  

Frick, Maria (2020): Syyllistytkö sinäkin arjen mikrorasismiin – eli mistä kielivalintamme kertovat? University of Oulu blog Science with Arctic Attitude 3 November 2020.

Frick Maria & Hilda Holmi-Al-Mashhadani (2022): Tilanteinen monilähtöisyys ja yksilön monikielisyys: Esimerkkinä suomi–englanti–arabia-kontakti ja kopulattomat nominaalilauseet. Virittäjä 126. 67–89. https://doi.org/10.23982/vir.107254

Frick, Maria & Elina Palola (2022): Deontic autonomy in family interaction. Directive actions and the multimodal organization of going to the bathroom. Social Interaction. Video-Based Studies of Human Sociality.  https://doi.org/10.7146/si.v5i2.130870

Gaskins, Dorota, Maria Frick, Elina Palola & Antje Endesfelder Quick (2021): Towards a usage-based model of early code-switching. Evidence from three language pairs. Applied Linguistics Review 12(2) 179–206. https://doi.org/10.1515/applirev-2019-0030

Gaskins, Dorota & Maria Frick (2022): Embodiment in directive sequences: The case of triadic interactions in a Polish-English bilingual family. International Journal of Bilingualism. Online first https://doi.org/10.1177/13670069221078334

Hippi, Kaarina (2020): Monikielisyyteen suhtautuminen kielielämänkertojen valossa. In Hippi, K., Lappalainen, H. & Nuolijärvi, P. (eds.): Suomalaisten kielellistä elämää: Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen satoa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 105 - 142.

Hippi, Kaarina (2021): Idän monikielisyyttä ennen ja nyt. Virittäjä 125 (2), 303-309 . https://doi.org/10.23982/vir.107425

Hippi, Kaarina (2021): Leading the way: Supporting functionality and autonomous action in providing mobility assistance in a Finnish care home. Gesprächsforschung 22, 514-543.

Hippi, Kaarina (2022): Isoisän ja -äidin kieli. Gerontologia, 36(3), 335–336. https://doi.org/10.23989/gerontologia.120526

Hippi, Kaarina (2023): Kuinka toimijuus rakentuu haastatteluvuorovaikutuksessa? Kielellisesti epäsymmetriset keskustelut moniäänisinä kuvauksina. Puhe ja Kieli 42(4),  257–287. https://doi.org/10.23997/pk.127452 

Hippi, Kaarina, Hanna Lappalainen & Pirkko Nuolijärvi (2020): Suomalaisten kielikokemuksia kootusti: Asenteita ja arvostuksia, variaatiota ja vaikenemista. Finnish Literary Society blog Vähäisiä lisiä. Kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä. 27.11.2020.

Hippi, Kaarina & Lehto, Liisa-Maria 2022: Seeking understanding: categories of linguistic (non)belonging in interviews. Multilingua, ahead-of-press. https://doi.org/10.1515/multi-2022-0049   

Lehto, Liisa-Maria (2022): Language choices and language identities of Finns in Japan. – D. Smakman, J. Nekvapil & K. Fedorova (toim.), Linguistic Choices in the Contemporary City. Postmodern Individuals in Urban Communicative Settings s. 67–82. Routledge Studies in Language and Identity. London: Routledge.

Lehto, Liisa-Maria (tulossa): Englanti kielivalintana Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden diskursseissa. Virittäjä.

Leinonen, Ivana (2021): Speaking and learning a second language in a pandemic: Why is face-to-face interaction so important?

Leinonen, Ivana (2022):  Multimodal Try-marking for Securing Recipient Understanding of Codeswitched Lexical Items in Everyday ELF Conversations. Social Interaction. Video-Based Studies of Human Sociality 5; https://doi.org/10.7146/si.v5i2.124481

Rantala, Katriina (2020): Uusia näkökulmia kielenoppimisen laajoihin mahdollisuuksiin. Virittäjä 124(4), 611-615.  https://doi.org/10.23982/vir.99319

Rantala, Katriina (tulossa): Osoittavan eleen ja sanallisen identifioinnin muodostamat multimodaaliset konstruktiot S2-oppijoilla. Puhe ja kieli.

Pro gradu -tutkielmat:

Heinilä, Miika (2022): Direktiivis-komissiivisia vuorovaikutustoimintoja videopelikeskusteluissa.

Holmi-Al-Mashhadani, Hilda (2022): Keskustelunanalyyttinen tapaustutkimus kotona tapahtuvan kielenopetustilanteen institutionaalisista piirteistä. Helsingin yliopisto. 

Koivisto, Aada (2021): ”Tää on vähä pitkä tarina, mut bear with me” : englannin kielen käyttö suomenkielisessä kaverin puolesta kyselen -podcastissa.

Lehtola, Janika (2021): Aikuisen esittämät multimodaaliset direktiivit ja lapsi niiden vastaanottajana.

Näkkäläjärvi, Inker-Elli (2022): Kierrätettyjen vuorojen funktiot monikielisten lasten ja aikuisten välisissä arkikeskusteluissa.

Paloniemi, Reetta (2021): Kielimaisema Oulun yliopistossa.

Pihlajamaa, Jarno (2021): Suomi–englanti-koodinvaihto espanjalaisen au pairin ja kahden suomalaisen lapsen kysymyslauseissa.

Poutiainen, Mari (2019): Au pair korjattavana ja opetettavana. Multimodaalinen vuorovaikutusanalyysi.

Rajatalo, Ida (2023): Hinnan kysyminen S2-oppijoiden kauppaharjoituskeskusteluissa.

Tolonen, Sini (2020): Kysymys–vastaus-vieruspari lapsen ja aikuisen monikielisessä vuorovaikutuksessa. 

Virsu, Minna (2022): Vuorojen pituudet ja kompleksisuus koodinvaihdon yhteydessä au pairin ja perheen monikielisissä keskusteluissa. 

Kandidaatintutkielmat:

Koivisto, Seppo (2023): Englanninkielisestä urheilukielestä muodostetut suomenkieliset käännöslainat ja lainaidiomit Urheilucast-podcastissa.

Näkkäläjärvi, Inker-Elli (2020): What do you have food mukana äiti? Monikielisen lapsen vuorojen pituus ja kompleksisuus.

Westman, Sofia (2023): Englanti–suomi-koodinvaihto Suomeen muuttaneiden henkilöiden puhumassa kielessä.

Vittaniemi, Elina (2020): Kokouskeskustelun palauttaminen käsiteltävään aiheeseen. Puheenjohtajan kehollinen toiminta.