Kielellinen ja ei-kielellinen vuorovaikutus monikulttuurisessa arjessa

1.

Keholliset keinot, kuten katse, eleet ja ilmeet, toimivat keskeisinä resursseina ymmärrysongelmien ratkaisemisessa kielellisesti epäsymmetrisissä tilanteissa ja voivat näin vahvistaa osallisuutta. Katsetta, eleitä ja ilmeitä voidaan käyttää sen tarkistamiseen, ymmärsikö vastaanottaja sanotun (Leinonen 2022; Leinonen & Oloff, 2023). Ymmärtäminen voi joskus olla mahdotonta ilman kehollisia keinoja (Rantala 2023), ja kehollisia keinoja voidaan käyttää sanotun tehostamiseen silloin, kun osallistujilla ei ole yhteistä vahvaa kieltä (Frick & Palola 2022). Näin ollen keholliset keinot tasaavat kielitaidosta johtuvia epäsymmetrioita keskustelutilanteissa ja parantavat osallistujien mahdollisuuksia tasavertaiseen vuorovaikutukseen (ks. myös Hippi 2022).

2.

Osallisuus käsittää kolme kieleen kytkeytyvää ulottuvuutta: konkreettisen, abstraktin ja solidaarisen. Ulkomaalaistaustaiset osoittavat halua tulla osallisiksi yhteiskuntaan kielen ja työllistymisen kautta. He myös korostavat vastavuoroista osallisuutta ja yhteisen hyvän tuottamista kielen avulla. (Lehto 2023b.) Elämästä Suomessa ei ole mahdollista tulla täysimittaisesti osalliseksi pelkkää englantia käyttäen (Lehto 2023a), ja maahan muuttaneet myös kokevat, että heidän puhuttelemisensa englanniksi tai heidän suomen kielen taitonsa kommentointi sulkee heidät ulos ”meidän” ryhmästä, vaikka muuttajat ovatkin tottuneet kommentointiin (Hippi & Lehto 2023). Kokemus, että suomalaiset kategorisoivat heidät väärin, ilmentää jännitteistä suhtautumista haastateltujen monikulttuuriseen taustaan ja osallisuuteen (Lehto 2023d)

3.

Keskustelussa ei tarvitse käyttää yhtä tiettyä kieltä. Kielivalintaa koskevat oletukset voivat haitata kanssakäymistä, ja tutkittavien mukaan kielten käytöstä voisikin keskustella avoimemmin (Lehto 2023c). Avoimuus monikielisyyttä kohtaan parantaa arjen sujuvuutta, kielellistä ilmaisuvoimaa ja osallistujien mahdollisuuksia osallistua keskusteluun, mikä näkyy niin perhevuorovaikutuksessa (Quick ym. 2020; Quick ym. 2021; Frick & Palola 2022) kuin aikuistenkin välisissä arkisissa vuorovaikutustilanteissakin (Frick ym. 2023; Hippi 2020, 2023; Lehto 2023c).

Julkaisut

Endesfelder Quick, Antje, Dorota Gaskins & Maria Frick (2021): Priming of frames and slots in bilingual children’s code-mixing: A usage-based approach. Frontiers in Psychology 12:726764. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.726764

Endesfelder Quick, Antje, Dorota Gaskins, Oksana Bailleul, Maria Frick & Elina Palola (2020): A gateway to complexity: A cross-linguistic comparison of child bilingual speech. International Journal of Bilingualism 25(3):800–811. https://doi.org/10.1177/1367006920956721

Frick, Maria (2020): Syyllistytkö sinäkin arjen mikrorasismiin – eli mistä kielivalintamme kertovat? University of Oulu blog Science with Arctic Attitude 3 November 2020.

Frick, Maria & Hilda Holmi-Al-Mashhadani (2022): Tilanteinen monilähtöisyys ja yksilön monikielisyys: Esimerkkinä suomi–englanti–arabia-kontakti ja kopulattomat nominaalilauseet. Virittäjä 126. 67–89. https://doi.org/10.23982/vir.107254

Frick, Maria & Yan Kapranov (2023): Ukrainalaiset ja ukrainan kieli Suomessa sotavuosina 2022–2023. Kielikello 3/2023. https://www.kielikello.fi/-/ukrainalaiset-ja-ukrainan-kieli-suomessa-sotavuosina-2022-2023

Frick, Maria & Elina Palola (2022): Deontic autonomy in family interaction. Directive actions and the multimodal organization of going to the bathroom. Social Interaction. Video-Based Studies of Human Sociality. https://doi.org/10.7146/si.v5i2.130870

Frick, Maria, Tiina Räisänen & Jussi Ylikoski, toim. (2023): Language Contacts and Discourses in the Far North. Palgrave MacMillan.

Frick, Maria, Tiina Räisänen & Jussi Ylikoski (2023): Language Discourses and Contacts in the 21st Century Far North – Introduction to the Volume. In Frick, Maria, Tiina Räisänen & Jussi Ylikoski, Eds.: Language Contacts and Discourses in the Far North. Palgrave MacMillan. 1‒20 https://doi.org/10.1007/978-3-031-42979-8_1

Gaskins, Dorota, Maria Frick, Elina Palola & Antje Endesfelder Quick (2021): Towards a usage-based model of early code-switching. Evidence from three language pairs. Applied Linguistics Review 12(2) 179–206. https://doi.org/10.1515/applirev-2019-0030

Gaskins, Dorota & Maria Frick (2023): Embodiment in directive sequences: The case of triadic interactions in a Polish-English bilingual family. International Journal of Bilingualism. Online first https://doi.org/10.1177/13670069221078334

Hippi, Kaarina (2020): Monikielisyyteen suhtautuminen kielielämänkertojen valossa. In Hippi, K., Lappalainen, H. & Nuolijärvi, P. (eds.): Suomalaisten kielellistä elämää: Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen satoa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.105 - 142.

Hippi, Kaarina (2021): Leading the way: Supporting functionality and autonomous action in providing mobility assistance in a Finnish care home. Gesprächsforschung 22, s. 514-543.

Hippi, Kaarina (2022): Isoisän ja -äidin kieli. Gerontologia, 36(3), 335–336. https://doi.org/10.23989/gerontologia.120526

Hippi, Kaarina (2023a): Kuinka toimijuus rakentuu haastatteluvuorovaikutuksessa? Kielellisesti epäsymmetriset keskustelut moniäänisinä kuvauksina. Puhe ja Kieli 42(4), 257–287. https://doi.org/10.23997/pk.127452

Hippi, Kaarina (2023b): Managing Differences, Showing (Dis)affiliations: Language Contacts Through the Eyes of the Inhabitants of a Village in Finnish Lapland. Teoksessa Frick, Maria, Tiina Räisänen & Jussi Ylikoski, Eds.: Language Contacts and Discourses in the Far North. Palgrave MacMillan. 21–52. https://doi.org/10.1007/978-3-031-42979-8_2

Hippi, Kaarina & Lehto, Liisa-Maria (2022): Seeking understanding: categories of linguistic (non)belonging in interviews. Multilingua, ahead-of-press. https://doi.org/10.1515/multi-2022-0049

Hippi, Kaarina, Hanna Lappalainen & Pirkko Nuolijärvi (2020): Suomalaisten kielikokemuksia kootusti: Asenteita ja arvostuksia, variaatiota ja vaikenemista. Finnish Literary Society blog Vähäisiä lisiä. Kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä. 27.11.2020.

Jousmäki, Henna, Liisa-Maria Lehto, Hanna-Mari Pienimäki & Päivi Iikkanen (2024): Language and spatiality in the study of migrants’ integration into Finnish working life: Building bridges between applied linguistics and geography. Tutkimuksellisia siltoja rakentamassa. Vetenskapliga brobyggen. Building bridges through research. https://doi.org/10.30661/afinlavk.143429

Kosunen, Riitta, Maria Frick & Jaana Kolu (2023): Language Mixing in the Contact of Finnish with Swedish, Estonian, and English: The Case of Mixed Compound Nouns. – Frick, Maria, Tiina Räisänen & Jussi Ylikoski, (toim.) Language Contacts and Discourses in the Far North. Palgrave MacMillan. 295 - 322. https://doi.org/10.1007/978-3-031-42979-8_1

Lehto, Liisa-Maria (2022): Language choices and language identities of Finns in Japan. – D. Smakman, J. Nekvapil & K. Fedorova (toim.), Linguistic Choices in the Contemporary City. Postmodern Individuals in Urban Communicative Settings. 67–82. Routledge Studies in Language and Identity. London: Routledge.

Lehto, Liisa-Maria (2023a): Englanti kielivalintana Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden diskursseissa. - Virittäjä 127(3). 368–392. https://doi.org/10.23982/vir.107906

Lehto, Liisa-Maria (2023b): Kieli ja osallisuuden eri ulottuvuudet Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten diskursseissa. Niina Hynninen, Irina Herneaho, Eeva Sippola, Johanna Isosävi, Mei Yang (toim.) Kieli ja osallisuus. AFinLa:n vuosikirja 2023. 195-223. https://doi.org/10.30661/afinlavk.127115.

Lehto, Liisa-Maria (2023c): Transnationals’ Discourses on the English Language in Finland. – Frick, Maria, Tiina Räisänen & Jussi Ylikoski (toim.): Language Contacts and Discourses in the Far North. Palgrave MacMillan. 195–228. https://doi.org/10.1007/978-3-031-42979-8_7

Lehto, Liisa-Maria (2023d): Ulkomaalaistaustaisten arkisia kokemuksia moninaisuuden ja stereotypioiden ristiriidoista suomalaisessa yhteiskunnassa. – Martikainen, Tuomas & Sari Pöyhönen (toim.) Superdiversiteetti. Näkökulmia maahanmuuton moninaisuuteen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/skst.1489

Leinonen, Ivana (2021): Speaking and learning a second language in a pandemic: Why is face-to-face interaction so important?

Leinonen, Ivana (2022): Multimodal Try-marking for Securing Recipient Understanding of Codeswitched Lexical Items in Everyday ELF Conversations. Social Interaction. Video-Based Studies of Human Sociality 5; https://doi.org/10.7146/si.v5i2.124481

Leinonen, Ivana & Florence Oloff (2023): What X? / X what? and What is X: The multimodal formatting of two restricted other-initiations of repair in casual ELF conversations. Gesprächsforschung 24, 216-252.

Rantala, Katriina (2020): Uusia näkökulmia kielenoppimisen laajoihin mahdollisuuksiin. Virittäjä 124(4), 611-615. https://doi.org/10.23982/vir.99319

Rantala, Katriina (2023): Osoittavan eleen ja sanallisen identifioinnin muodostamat multimodaaliset konstruktiot S2-oppijoilla. [L2 Finnish Learners’ Multimodal Constructions with Pointing Gestures and Verbal Identifications.] Puhe ja kieli 1 (2023), 3-22. https://doi.org/10.23997/pk.131258

Rantala, Katriina (2024): Episteemiset aukot ja niiden käsittely luokkahuonevuorovaikutuksessa S2-alkeisoppijoilla. Virittäjä, 128(3), 340-369. https://doi.org/10.23982/vir.131111

Rantala, K. (2024). Oppimateriaalin käyttö S2-luokkahuonevuorovaikutuksessa: korttien käsittelyn käytänteet osana toimijuuden ja yhteistoiminnan rakentamista kauppaharjoituksessa. Lähivõrdlusi /Lähivertailuja 34, 184-220. https://doi.org/10.5128/LV34.06

Pro gradu -tutkielmat

Itkonen, Saanamaria (2023): Pohjoissaamenkieliset sanat suomenkielisissä saamenkäsityö-aiheisissa YLEn verkkojulkaisuissa

Heinilä, Miika (2022): Direktiivis-komissiivisia vuorovaikutustoimintoja videopelikeskusteluissa.

Holmi-Al-Mashhadani, Hilda (2022): Keskustelunanalyyttinen tapaustutkimus kotona tapahtuvan kielenopetustilanteen institutionaalisista piirteistä. Helsingin yliopisto.

Koivisto, Aada (2021): ”Tää on vähä pitkä tarina, mut bear with me” : englannin kielen käyttö suomenkielisessä kaverin puolesta kyselen -podcastissa.

Lehtola, Janika (2021): Aikuisen esittämät multimodaaliset direktiivit ja lapsi niiden vastaanottajana.

Näkkäläjärvi, Inker-Elli (2022): Kierrätettyjen vuorojen funktiot monikielisten lasten ja aikuisten välisissä arkikeskusteluissa.

Paloniemi, Reetta (2021): Kielimaisema Oulun yliopistossa.

Pihlajamaa, Jarno (2021): Suomi–englanti-koodinvaihto espanjalaisen au pairin ja kahden suomalaisen lapsen kysymyslauseissa.

Poutiainen, Mari (2019): Au pair korjattavana ja opetettavana. Multimodaalinen vuorovaikutusanalyysi.

Rajatalo, Ida (2023): Hinnan kysyminen S2-oppijoiden kauppaharjoituskeskusteluissa.

Tolonen, Sini (2020): Kysymys–vastaus-vieruspari lapsen ja aikuisen monikielisessä vuorovaikutuksessa.

Virsu, Minna (2022): Vuorojen pituudet ja kompleksisuus koodinvaihdon yhteydessä au pairin ja perheen monikielisissä keskusteluissa.

Kandidaatintutkielmat

Koivisto, Seppo (2023): Englanninkielisestä urheilukielestä muodostetut suomenkieliset käännöslainat ja lainaidiomit Urheilucast-podcastissa.

Näkkäläjärvi, Inker-Elli (2020): What do you have food mukana äiti? Monikielisen lapsen vuorojen pituus ja kompleksisuus.

Westman, Sofia (2023): Englanti–suomi-koodinvaihto Suomeen muuttaneiden henkilöiden puhumassa kielessä.

Vittaniemi, Elina (2020): Kokouskeskustelun palauttaminen käsiteltävään aiheeseen. Puheenjohtajan kehollinen toiminta.