Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen

Hanke tutkii pakkomuuton, pakolaisuuden ja karkotusten aiheuttamien perheen hajaantumisten ylisukupolvista muistamista ja ylisukupolvisia vaikutuksia toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Tutkimus kohdistuu inkerinsuomalais- ja amerikansuomalaistaustaisiin, joiden vanhemmat ja/tai isovanhemmat kokivat pakkomuuttoja ja karkotuksia 1900-luvun alkupuolen Neuvostoliitossa.
Rahoittajat
Photo by Leonardo Yip on Unsplash.

Projektin tiedot

Projektin kesto

-

Rahoittaja

Suomen Akatemia - Akatemiahanke

Rahoituksen määrä

480 000 EUR

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto

Yhteystiedot

Projektin vetäjä

  • Akatemiatutkija
    Johanna Leinonen

Yhteyshenkilö

Projektin kuvaus

Tämä Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke (2019–2023) tutkii pakkomuuton, pakolaisuuden ja karkotusten aiheuttamien perheen hajaantumisten ylisukupolvista muistamista ja ylisukupolvisia vaikutuksia toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Tutkimus kohdistuu inkerinsuomalais- ja amerikansuomalaistaustaisiin, joiden vanhemmat ja/tai isovanhemmat kokivat pakkomuuttoja ja karkotuksia 1900-luvun alkupuolen Neuvostoliitossa (Venäjän vallankumouksen jälkeen, Stalinin vainoissa ja toisen maailmansodan aikana).

Tutkimme perhemuistojen ylisukupolvista siirtymistä ja muistin katkoksia sekä sitä, miten eri kansallisvaltioiden muistipolitiikat ovat vaikuttaneet muistojen ylisukupolvisuuteen ja ylirajaisuuteen. Selvitämme myös, miten perheiden hajaantumiset ja pakkomuutot menneisyydessä vaikuttavat jälkipolvien perhesuhteisiin ja mielen hyvinvointiin nykyisyydessä.

Lähestymme perheiden hajaantumisen ylisukupolvisia seurauksia muistelun näkökulmasta hyödyntäen erityisesti postmemoryn eli jälkimuistin käsitettä (Hirsch 2008). Ymmärrämme toisen ja kolmannen sukupolven jälkimuistin syntyvän perheenjäsenten välisessä muistelussa, kollektiivisen ja omaelämäkerrallisen muistin leikkauspisteessä. Kysymme, miten kansalliset muistipolitiikat muovaavat perheessä tapahtuvaa muistelua. Selvitämme myös, miten perheen hajaantuminen, pakkomuutot ja perheessä tapahtuva muistelu ja kommunikaatio vaikuttavat toisen ja kolmannen sukupolven inkerinsuomalaisten elämään.

Hankkeessa kerätään elämäkertahaastatteluita sekä kyselyaineisto toisen ja kolmannen sukupolven inkerinsuomalaisilta Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Kyselyllä tavoitellaan äiti-tytär dyadeja sekä laajasti inkeriläistaustaista väestöä erityisesti Suomessa. Amerikansuomalaisten osalta hyödynnetään arkistoaineistoja Pohjois-Amerikassa.

Lisätietoja hankkeen kotisivuilla.

Viite: Hirsch, Marianne (2008). The Generation of Postmemory. Poetics Today, 29(1), 103–128.