”Koulutus on ainoa tapa laajentaa maailmankatsomusta ja muokata arvomaailmaa” – Koulutuksen väsymätön puolestapuhuja Baylie Damtie Yeshita ajaa muutosta Afrikassa

Baylie Damtie asui lapsena pienessä Yademan Kuskamin kylässä Etiopian maaseudulla. Hän oli luonteeltaan hyvin utelias: ”Mitä tapahtuu, jos kävelen horistonttiin asti? Putoanko maan pinnalta?” Uteliaisuus maailmaa kohtaan enteili tutkijanuraa, jonka Damtie on sittemmin toteuttanut. Hänestä tuli myös intohimoinen koulutuksen kehittäjä ja edistäjä, joka näkee koulutuksen yhteiskunnallisena muutosvoimana.

Bailey Damtie itse kertoo omaa tarinaansa osittain onnellisten sattumusten sarjana, jossa hän vain sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hänen veljensä esimerkiksi ei päässyt kouluun, sillä kylässä ei ollut hänen lapsuudessaan koulua. Kun nuorempi veli Bailey puolestaan alkoi olla kouluikäinen, kylään rakennettiin Yetedin alakoulu ja hän pääsi koulutuksen pariin.

“Ymmärsin jo varhain, että koulu oli paikka, jossa pääsee tutkimaan maailmaa. Kahdeksannen luokan jälkeen muutin lähimpään kaupunkiin jatkamaan opintojani. En tiennyt, mitä haluaisin opiskella, mutta oli itsestään selvää, että haen yliopistoon ja valmistun sieltä”, Damtie muistelee.

Luonnontieteet vetivät Baylie Damtieta puoleensa ja hän valmistui fyysikoksi. Hän oli töissä opetuksen assistenttina ensin Addis Abebassa ja sitten Bahir Darin yliopistossa, mutta pestit jäivät lyhytikäisiksi, sillä hän oli jälleen sanojensa mukaan ”oikeassa paikassa oikeaan aikaan”. Damtie sai stipendin Tromssaan, Norjan arktiseen yliopistoon. Siellä hänen piti valita kvanttifysiikan ja avaruusfysiikan väliltä, ja hän valitsi jälkimmäisen. Damtie perehtyi erityisesti revontulien tutkimukseen, kuten Kristian Birkelandin revontulien fysiikkaa käsittelevään tutkimukseen.

“Norjassa, Ruotsissa ja Suomen Sodankylässä on erinomaisia tutkajärjestelmiä, joilla tutkitaan avaruutta. Huomasin, että Norjassa oli oiva mahdollisuus tehdä huippututkimusta, sillä heidän avaruusohjelmaansa kutsuttiin maailman johtavia asiantuntijoita luennoitsijoiksi”, Damtie sanoo.

Näiden vierailevien luennoitsijoiden joukossa olivat myös professori Markku Lehtinen ja sittemmin edesmennyt Tuomo Nygrén Oulun yliopistosta. He kertoivat ionosfäärin eli ylemmän ilmakehän kerroksen tutkimuksesta, jonka tilastollisuus ja matemaattisuus kiehtoi Damtieta. Oulun yliopistossa oli mahdollisuus päästä aiheen pariin väitöskirjatutkijaksi, ja Damtie tarttui tähän tilaisuuteen innokkaasti.

Damtie kuvailee pohjoisessa vietettyä aikaa käänteentekeväksi. Hän oli oppinut jo koulussa, että napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske kesällä ollenkaan. Oli kuitenkin täysin eri asia kuulla siitä koulussa kuin kokea se itse.

Oulussa Damtie ajoi kaikkialle polkupyörällä, mikä innosti häntä myöhemmin Etiopiassa tukemaan ja edistämään Bahir Darin yliopiston laatimaa pyöräilyreittejä sisältävää yleiskaavaa kaupunkiin. Damtien väitöskirjaohjaajat tutustuttivat hänet myös suomalaiseen kulttuuriin. Hän vieraili Lehtisen mökillä ja pääsi Suomen Lapin luontoon. Damtie sanoo muistelevansa yhä Oulun vuosiaan erityisellä lämmöllä.

Elämä Pohjoismaissa oli kaiken kaikkiaan hyvin erilaista Etiopiaan nähden, ja Damtie halusi ymmärtää, mistä se johtuu.

“Ymmärsin, että johtajilla on mahdollisuus saada aikaan perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskunnassa. Kun opiskelin fysiikkaa, en juuri perustanut johtajuudesta, yhteiskuntatieteistä tai politiikasta. Miksi niitä kannattaisi opiskella, kun niistä voi lukea sanomalehdistä?” Damtie naurahtaa.

“Politiikka ja johtajuus ovat kuitenkin keinoja, jolla ajetaan yhteiskunnallista muutosta isossa mittakaavassa. Loppujen lopuksi kyse on ihmisten terveyden, koulutuksen ja vaurauden kehittämisestä.”

Damtien polku vei hänet takaisin Etiopiaan sen jälkeen, kun hän valmistui Oulusta tohtoriksi. Etiopiassa hänellä oli tilaisuus jatkaa työtään tutkijana, mutta myös kehittää maan avaruustutkimusohjelmaa. Hän oli jälleen kerran onnellisessa asemassa, sillä hänelle myönnettiin Suomesta apuraha tätä varten.

Damtie meni Bahir Darin yliopistoon töihin ja samana vuonna hänestä tuli yliopiston fysiikan laitoksen johtaja. Hänen johtamistaitonsa tekivät vaikutuksen ja hän eteni ensin dekaaniksi, sitten yliopiston vararehtoriksi ja lopulta rehtoriksi. Hän toimi rehtorin virassa seitsemän vuoden ajan.

“Osuin jälleen oikeaan hetkeen, sillä Etiopian hallitus päätti tuolloin osoittaa koulutukseen runsaasti määrärahoja. Saimme ison rahoituksen, jolla pystyimme laajentamaan koulutusohjelmiamme”, Damtie sanoo.

Damtien aikana Bahir Darin yliopisto kasvoi kahdesta kampuksesta kahdeksan kampuksen kokonaisuudeksi, joissa on nykyisin yhteensä 53 000 opiskelijaa. Menestyksekkään uran johdosta Damtie nimitettiin vararehtoriksi perustamaan yksityinen ja voittoa tavoittelematon korkeakoulu Ruandaan nimeltään Kepler College. Kunnianhimoisessa hankkeessa afrikkalaisen korkeakoulutuksen konseptia lähestytään kokonaan uudesta näkökulmasta, ja Damtie sai tilaisuuden perustaa kyseinen yliopisto alusta asti uusien suunnitelmien pohjalta.

“Tehtävänämme on tarjota opiskelijoille työllistymiseen johtavaa ja pätevöitymiseen perustuvaa korkeakoulutusta koko Afrikan mantereella. Koulutuksen pitää olla kaikkien saavutettavissa niin taloudellisesti kuin maantieteellisestikin. Olemme osoittaneet myös, että on mahdollista luoda sellainen opiskelukulttuuri, jossa opiskelijat itse toimivat vetureina oppimisessa”, Damtie sanoo.

Kepler Collegessa oppimista mitataan Damtien mukaan tekemisellä, ei tenteillä tai ulkoa opettelulla. Opiskelijoille annetaan todellisuuteen pohjautuvia case-tehtäviä, joita he ratkovat oppimillaan tiedoilla ja taidoilla. Toimeksiannot ja tehtävät tulevat teollisuudesta ja yhteistyöstä yritysmaailman kanssa.

Damtien mukaan tämä lähestymistapa on johtanut jopa 90 prosentin työllistymisasteeseen, kun opiskelijoiden työtilannetta tarkastellaan puolen vuoden sisällä valmistumisesta. Oppilaitoksesta valmistuu vuosittain keskimäärin 150 opiskelijaa. Damtien mukaan korkeakoulun strategia on erittäin rohkaiseva, ja tuloksia pystytään skaalaamaan tuhansille opiskelijoille vuosittain.

Damtie ymmärsi jo nuorena koulutuksen arvon ja hän on halunnut työurallaan iskostaa samaa ajatusta muihin. Hän korostaa nuorille koulutuksen olevan työkalu elämää varten eikä se ole yhtä kuin oppiarvo tai tutkinto.

“Joskus ihmisten arvot ja uskomukset estävät heidän etenemistään elämässä. Koulutus on ainoa tapa laajentaa maailmankatsomusta ja muokata arvomaailmaa. Fysiikassa puhutaan potentiaalienergiasta, kappaleessa olevasta energiasta. Esimerkiksi suuri vesialue ylängöllä sisältää paljon potentiaalienergiaa, mutta se pitää vapauttaa virtaamaan, jotta saadaan sähköä. Ihmisissä on yhtä lailla potentiaalienergiaa, ja heillekin pitää antaa keinot vapauttaa se”, Damtie pohtii.

Auttaa tietysti, jos sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta omien mahdollisuuksiensa oivaltaminen ja hyödyntäminen on tapa, jolla voi muuttaa maailmaa.

“Kuvittele, millaista elämä olisi nykyään, jos eläisimme maailmassa, jossa jokaisen ihmisen koko potentiaali saataisiin käyttöön”, Damtie miettii.

Teksti: Janne-Pekka Manninen. Kuva: Baylie Damtien kotialbumi.

Fysiikan opiskelu tarjoaa monipuolisia valmiuksia ja työkaluja, jotka auttavat ratkaisemaan esimerkiksi kestävyys- ja ympäristöhaasteita. Maisterivaiheessa voit valita erikoistumisalasi neljästä vaihtoehdosta: aineenopettaja, avaruustieteet, kvanttisysteemien fysiikka tai vihreän siirtymän fysiikka.