Poikkitieteisyydestä rohkeutta startup-maailmaan

Tuotantotalouden diplomi-insinööri Juha Hannula teki 23 vuoden uran Nokiassa tuotekehityksen ja projektien parissa. Päivätyönsä ohella vuonna 2016 hän perusti vauvojen moniaistisia nukkuma-alustoja valmistavan Nucun, jonka täyspäiväiseksi yrittäjäksi hän siirtyi seitsemän vuotta myöhemmin. Nykyään yritys työllistää viisi henkilöä. Hannula on titteliltään teknologiajohtaja, mutta työtehtävät ovat säilyneet monipuolisina.
”Meillä on pieni ja pippurinen tiimi, mutta minä olen nykyään enemmän tekninen hattu päässä. Työtehtäviä on laidasta laitaan; Eilen muun muassa kokosin laatikon asiakaslähetystä varten”, Hannula kertoo.
Hyvää oppia työelämän tarpeisiin
Tulevaisuuden osalta Hannula sai ahaa-elämyksen käytyään Oulun yliopiston Abi-päivillä (nyk. Hakijan päivä) tuotantotalouden esittelyssä. Insinööriksi tai ekonomiksi haaveileva nuorukainen huomasi tuotantotalouden yhdistävän monipuolisesti molemmat alat ja päätti hakea opiskelupaikkaa.
”Tutan opinnoissa parasta oli monitieteisyys ja aiheisiin perehdyttiin syvällisesti. Aamulla saattoi olla matematiikan peruskurssi ja iltapäivällä rahoituksen kurssi. Monipuoliset opinnot ovat valmistaneet kohtaamaan työelämässäkin uusia ja tuntemattomia asioita, joihin on vain pitänyt rohkeasti tarttua”, Hannula pohtii.
Mieleenpainuvin yksittäinen opiskelumuisto liittyy tiimityöskentelyn voimaan.
”Mikroelektroniikan perusteiden kurssiin piti tenttiä hankala 300-sivuinen englanninkielinen opus. Meitä viisi kaverusta jakoi tenttialueen osiin, opiskeli oman osionsa ja opetti sen sitten toisille. Hyvin kävi, kun me kaikki pääsimme tentistä läpi”, Hannula naurahtaa.
Opintojen aikana Hannula ehti moniin kesätöihin ja kannustaakin tarttumaan ”rohkeasti työnsyrjään kiinni”. Hän leikkasi ruohoa, kantoi lautoja rakennustyömailla sekä työskenteli yhtenä kesänä Münchenissä BMW:n autotehtaalla. Erityisesti pari kesää Outokummun terästehtaan sulatolla jättivät insinööriopiskelijaan lähtemättömän vaikutuksen.
”Opin ison terästehtaan toiminnasta ja sain perspektiiviä. On eri asia suunnitella esimerkiksi materiaalilogistiikkaa jättitehtaaseen kuin karkkikauppaan. Samat lainalaisuudet pätevät, mutta mittakaava on aivan eri”
Projektien insinööri ja psykologi
Hannula aloitti Nokia-uransa tuotekehityksen tukiorganisaation kesätöissä 1999. Tuolloin uusimpana teknologiana oli 3G, joka mahdollisti internetin käytön kännykällä. Hannula oli opiskellut sivuaineena projektinhallintaa ja pääsi lopulta tekemään diplomityönsä samaiseen firmaan projektien suunnittelusta.
Valmistumisen jälkeen hän jatkoi huipputeknologian parissa. Hän oli alkuun Nokian tuotekehityksen tukiorganisaatiossa, josta hän siirtyi projektien johtamiseen.
”Projektien vetäminen antoi hirveästi oppia startup-maailmaan. Startupkin koostuu ikään kuin projekteista ja uusi alkaa aina edellisen loputtua”
Hannulan työtehtävät olivat kansainvälisiä ja vastuulla oli laajoja kokonaisuuksia. Tiimit koostuivat kymmenistä ja jopa sadoista moniammatillisista osaajista niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hannula on kiitollinen saamistaan vankoista opeista Nokialle.
”Sain siellä hurjan hienoja kokemuksia siitä, miten ihmisten kanssa toimitaan. Tehtävänäni oli saada monitaustainen ja kokenut porukka puhaltamaan yhteen hiileen ja rakentamaan yhdessä jotain, mitä kukaan ei yksin voisi tehdä. Kulttuurieroja oli jo Oulun ja Helsingin välillä saatikka sitten eri kansallisuuksien välillä. Sain välillä toimia niin insinöörinä kuin psykologina”, Hannula hymyilee.

Inhimillisyyden ytimessä
Nucun tarina alkoi 12 vuotta sitten, kun Hannulat saivat keskosena syntyneet kaksoset. Vanhemmat kokivat tietynlaista avuttomuutta katsellessaan pleksin takana olevia vauvojaan. Eräänä aamuna viereiseen keskoskaappiin tuotiin alle kilon painoinen vauva. Pikkuruinen ihmisen alku hämmästytti Juha Hannulaa.
”Näin hoitajan laittavan vauvan päälle keinokäden. Isän silmin se näytti hyvältä; Isoon kaappiin, jossa oli paljon johtoja ja laitteita, saatiin näin edes pieni palanen ihmisyyttä”
Kotiutumisen jälkeen Hannuloiden toinen kaksonen alkoi saada valveilla ollessaan kiukkukohtauksia, joihin mikään muu kuin syliin ottaminen ei vaikuttanut tepsivän. Lapsi kehitti itselleen tavan, missä hän sylissä ollessaan tarrasi kiinni aikuisen ranteesta ja tunnusteli peukalolla sykettä. Ennen pitkää kiukuttelu ja erikoinen tapa jäi pois.
”Mietin, onko lapsi joutunut liian aikaisin äidin kohdusta hiljaiseen kaappiin ja hänellä on mennyt kaksi vuotta kerätessä puuttuva pulssimäärä talteen”, Juha Hannula muistelee.
Insinööri-isä alkoi miettiä, miten keskoskaappiin saisi välitettyä myös luonnollista tuntumaa sydämen sykkeen avulla. Hän soitti pohdinnoistaan Oulun yliopiston hyvinvointiteknologian emeritusprofessorille Esko Alasaarelalle. Alasaarela ja muutama muu alan asiantuntija innostuivat, ja aiheen ympärille kasvanut porukka alkoi ideoida lisää. Hannula löysi aiheesta myös tutkimustietoa, josta selvisi, että esimerkiksi sykkeen ääntä oli soitettu keskosvauvoille nauhalta ja huomattu sen parantavan keskosten hyvinvointia.
Tuotekehittelyn jälkeen Hannula pääsi tapaamaan OYS:n lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontahoidon ylilääkäriä prototyyppinsä, -70-luvun sykkivän keittiökaapin oven kanssa.
”Minua jännitti valtavasti. Ylilääkäri laittoi kätensä levyn päälle ja tunnusteli hetken. Hän sanoi: ’Tämähän tuntuu. Milloin me saamme näitä tänne koekäyttöön?’ Se oli hieno hetki ja rohkaisi polulla eteenpäin ”
Tästä alkoi vuosien kehitys- ja tutkimustyö yhdessä OYS:n kanssa patjan alle asennettavasta levystä, johon sai nauhoitettua äidin sydämen sykkeen äänituntuman. Hannula on kerännyt laitteesta palautteita vanhemmilta ja hoitohenkilökunnalta harmaaseen ruutuvihkoon.
”Joskus, kun sattuu yrittäjän sateinen päivä, lueskelen asiakaskokemuksia vihkosta. Se auttaa muistamaan, miksi tätä tekee”, Hannula iloitsee.
Aidosti kohti uusia markkinoita
Matkan varrella yli sata keskosta on päässyt hyötymään Nucu-alustoista testi- ja tutkimuskäytössä. Polarilla ja Ourassa vaikuttaneiden pioneerien tultua yritykseen mukaan päätettiin sairaaloiden hitaiden hankintaprosessien vuoksi ottaa työn alle myös kuluttajamarkkinat.
Toisen sukupolven laitteisiin on lisätty älyteknologiaa muun muassa unen seurantaan ja tuotu mukaan äidin oman sydämensykkeen lisäksi myös muita rauhoittavia äänituntumia. Kohderyhmä on kasvanut vastasyntyneistä aina pikkulapsiin saakka. Tällä hetkellä yritys panostaa kansainväliseen myyntiin ja levitykseen. Myyntiä on Suomen lisäksi jo Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
”Olemme tehneet markkinatutkimuksen, jonka mukaan Suomessa on vähemmän vauvoja kuin Iso-Britanniassa”, Hannula naurahtaa.
Elämässä ja rohkeissa uravalinnoissaan Juha Hannulan tärkeimpänä tukena on ollut puoliso, jonka kanssa vastikään juhlittiin 25-vuotishääpäivää. Niin työssä kuin kotona Hannula kokee pärjänneensä parhaiten olemalla oma itsensä.
”Aitous ja luonnollisuus kantavat pitkälle. Jokaisella meistä on omat vahvuutemme, joihin kannattaa luottaa, ja joita kannattaa kehittää. Myös tilaisuuksiin on hyvä tarttua niiden tullessa vastaan"
Teksti: Riitta Arffman. Kuvat: Mikko Törmänen.
Juha Hannulan kolme vinkkiä keksijän aluille
- Testaa ideaa tai keksintöä eri ihmisten kanssa. Pyydä palautetta ja ota siitä oppia sopivissa määrin. Älä kuitenkaan lukkiudu yhteen palautteeseen.
- Muista pitkäjänteinen työskentely. Hyvin harvoin valmista tulee yhdessä päivässä. Idean kannattaa antaa jalostua ajan kanssa.
- Älä ota asioita liian vakavasti ja pidä pilke silmäkulmassa. Kaikki on suhteellista.
Juha Hannula
- Diplomi-insinööri, tuotantotalous. Projektinhallinnan opinnot sivuaineena.
- Nucun perustaja ja teknologiajohtaja.
- Harrastukset: Beachvolley ympäri vuoden Äimäraution sisäkentällä. Metsästys ja kalastus sekä yhdessä koetut luontohetket ystävien ja perheen kanssa. ”Viime kesänä toinen kaksonen sai Ruotsin Lapissa elämänsä ensimmäisen taimenen. Tämä kokemus yhdistää meitä aina”
- Esikuva: "Kaikki sillanrakentajat. Pienillä sanoilla ja teoilla meistä jokainen voi olla sellainen."
Tuotantotalous on poikkitieteellinen tutkinto-ohjelma, jossa yhdistyvät tekniikka, kauppatieteet ja ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä. Voit opiskella tuotantotaloutta kandi- tai maisteriohjelmassa.