Siltasuunnittelija on sillanrakentaja turvallisuuden, visuaalisuuden ja kustannusten välillä

Pekka Pulkkinen päätyi suunnittelemaan Rovaniemen Jätkänkynttiläsiltaa, ja siltasuunnittelu imaisi diplomi-insinöörin mennessään. Tänä vuonna hän jää lopullisesti eläkkeelle, mutta kiinnostus siltoihin on ja pysyy.
Pekka Pulkkinen kuvattuna L1-salissa Linnanmaan kampuksella.
Diplomi-insinööri Pekka Pulkkinen on tehnyt pitkän uran siltojen suunnittelijana. Pisin työprojekti on kestänyt liki 20 vuotta.

Jätkänkynttilä oli ensimmäinen maamerkkisilta

Oli oikeastaan sattumaa, että rakennustekniikan diplomi-insinööri Pekka Pulkkinen erikoistui juuri siltarakentamiseen.

”Kun valmistuin vuonna 1980, oli paljon työttömyyttä ja suunnittelijoista oli ylitarjontaa. Pääsin sattumalta töihin oululaiseen SuunnitteluKortes-nimiseen suunnittelutoimistoon, missä olenkin tehnyt koko työurani, vaikka yritys on vaihtanut nimeä. Rovaniemen Jätkänkynttilä-sillan suunnittelu ajoittui tuohon ajankohtaan, ja olin siinä merkittävässä roolissa suunnittelijana”, Pulkkinen muistelee.

Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa sijaitseva, vuonna 1989 valmistunut Jätkänkynttilä on Suomen ensimmäinen tieliikenteen vinoköysisilta.

”Teknologia oli uutta ja se kiinnosti myös maailmalla. Jätkänkynttilä oli ensimmäinen steppi kansainvälisyyteen. Urakoitsija oli ruotsalainen, köysitoimittaja oli sveitsiläinen ja suunnitelman tarkastaja tuli Saksasta.”

Se, että siltojen ulkonäköön alettiin kiinnittää huomiota, oli Suomessa tuolloin uusi juttu.

”Siitä lähti ajattelu, että silta voidaan suunnittelukilpailulla valita muidenkin kriteerien kuin hinnan perusteella. Jätkänkynttilä on Rovaniemen maamerkki, samaan tapaan kuin vaikkapa Tähtiniemen silta Heinolassa ja Raippaluodon silta Mustasaaressa. Sillan visuaalisuuteen ja ympäristöönsopivuuteen kiinnitetään nykyään jo paljon huomiota. Tietysti suunnittelijan pitää olla kartalla myös kustannuksista, ja ainahan suunnittelun lähtökohtana on se, että silta on kestävä ja turvallinen.”

Ikimuistoiset hampurilaiset Lontoon-ekskursiolla

Opiskeluaikojaan Oulun yliopistossa Pulkkinen muistelee lämmöllä. Kärsämäellä lapsuutensa viettäneenä hän muutti omilleen jo lukion alkaessa, sillä lähin lukio oli Haapavedellä. Ouluun hän päätyi kavereiden perässä opiskelemaan konetekniikkaa, mutta vaihtoi ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen rakennustekniikalle. Pulkkinen toimi aktiivisesti myös silloisessa Rakentajakillassa.

”Toimin killassa ekskursiomestarina. Muistan elävästi ekskursiomme Lontooseen vuonna 1978. Se mahtoi olla monelle ensimmäinen lentomatka, ehkä minullekin, jos oikein muistan. Rahat matkaan tienasimme haravoimalla hautuumaata ja myymällä mainoksia.”

Ekskursion viralliseen ohjelmaan sisältyi tutustumiskäyntejä eri kohteissa, mutta parhaiten Pulkkisen mieleen on jäänyt eräs kulinaristinen elämys.

”Hyvä ystäväni sanoi, että nyt hän vie teidät syömään niin hyviä hampurilaisia, ettette ole ikinä maistaneet. Ja niin hän vei meidät lontoolaiseen McDonald’siin! Kyllä ne hampurilaiset maistuivatkin taivaallisilta”, Pulkkinen nauraa.

Pulkkinen kokee saaneensa Oulun yliopistosta hyvät eväät uralleen.

”Oulun yliopistossa on vahva mekaniikan osaaminen, joka juontaa juurensa konepuolelta. Se on ehdottomasti vahvuus. Otin opintoihini mukaan myös sillansuunnittelun erikoiskurssin, jollaista ei tietääkseni tuolloin ollut Oulun lisäksi muualla kuin TTK:lla. Vaikka kyse oli vain yhdestä kurssista, se oli siinä mielessä tärkeä, ettei minulla ollut mitään pelkoa ettenkö selviäisi siltasuunnittelun saralla.”

Siltasuunnittelijan hattu ei lähde päästä

Tällä hetkellä 67-vuotias Pulkkinen työskentelee osa-aikaisesti johtavana asiantuntijana WSP Finlandilla ja aikoo eläköityä tämän vuoden aikana. Yksi hänen isoimmista suunnitteluhankkeistaan on maailman korkein rautatiesilta Chenab-joen yllä Intian pohjoisosassa. WSP on toiminut hankkeessa pääkonsulttina ja sillan suunnittelijana. 359 metrin korkeuteen rakennettu silta alkaa olla valmis, mutta vuoristossa kulkevan rautatiepätkän valmistumiseen voi Pulkkisen mukaan mennä vielä vuosia, sillä reitillä on lukuisia siltoja ja tunneleita.

”Työpöydälläni on vielä sillan testiohjelman viimeistelyjä, kuten koekuormitustestejä ja muita asioita, joilla urakoitsija todentaa, että silta on kunnossa. Chenabin silta on ollut pitkä rupeama, joka alkoi tarjousvaiheen suunnittelulla liki 20 vuotta sitten. Hanke on välillä keskeytynytkin alueen poliittisen tilanteen ja teknisten haasteiden vuoksi.”

Eläkkeelle jäätyään Pulkkinen aikoo panostaa harrastuksiin, kuten mökkeilyyn ja moottoripyöräilyyn. Matkustaminen on myös lähellä miehen sydäntä, ja seuraava matka on jo varattu syksylle. Se suuntautuu Osloon.

Reissatessaan kotimaassa ja ulkomailla Pulkkinen myöntää katselevansa paikallisia siltoja ja sitä, miten ne on suunniteltu. Vaikuttaa siltä, että siltasuunnittelijan hattu ei ehkä lähde päästä ihan yhdellä nykäisyllä.

”Reissuun lähtee sellainen rakentajaseniorien poppoo. Oslossakin on hienoja siltoja”, Pulkkinen hymyilee.

Teksti: Kati Valjus
Kuva: Juha Sarkkinen

Pekka Pulkkinen

  • Diplomi-insinööri, rakennustekniikka 1980. Suuntautumisvaihtoehto rakenteiden mekaniikka.
  • Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy

Tutustu rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskeluun

Opiskele rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa kandidaattiohjelmassa tai hae suoraan DI-vaiheeseen, jos sinulla on jo alalle soveltuva alempi korkeakoulututkinto.