Työelämä tarvitsee ihmisläheisiä diplomi-insinöörejä

Tausta humanistisissa opinnoissa on auttanut diplomi-insinööri Tarja Männistöä löytämään hänelle itselleen mieluisimmat työtehtävät. Monitieteinen tutkinto on etu työmarkkinoilla.
Tuotantotaulouden alumni Tarja Männistö seisoo värikkään seinän edessä.

Vahvuutena laaja-alaiset opinnot

Tuotantotalouden diplomi-insinööri Tarja Männistö on tyytyväinen omaan tutkintokokonaisuuteensa, jossa yhdistyvät humanistinen näkökulma ja diplomi-insinöörin tekninen osaaminen. Männistö kokee laaja-alaiset opintonsa vahvuudeksi ja hänen mielestään monitieteisyyttä on tärkeää tukea.

”Työelämässä kaikki tekeminen on ihmislähtöistä. Kansainvälisessä työympäristössä on hyötyä siitä, että ymmärtää eroja kulttuurien välillä. Näin saa omaa näkökantaansa ja tekemistään helpommin tuotua esille”, Männistö summaa yliopisto-opintojensa tuomia oppeja.

Niin kielistä kuin matemaattisista aineista kiinnostuneen Männistön poluksi valikoitui lukion jälkeen kielet. Pohjoismaisen filologian (nykyisin ruotsin kieli) kandiksi opiskellessa matemaattinen puoli alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja lopulta Männistö haki lukemaan tuotantotaloutta.

Kansainvälisyyteen ja viestintään painottuneiden humanististen opintojen teemat kantoivat hyvin tuotantotalouden puolelle.

”Ajattelin, että tuotantotalous tarjoaa laajat mahdollisuudet ja diplomi-insinöörin tutkintonimike on helppo viedä työmarkkinoille”, Männistö pohtii alavalintaansa.

”Tuotantotalous on ihana koulutusala, joka tarjoaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Olennaista on pystyä löytämään itselleen sopivat työtehtävät, joissa pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan”, Männistö sanoo

ja jatkaa, ”minun vahvuuteni ovat siinä, että osaan kommunikoida ja mennä prosessin sisälle, ymmärtää missä ongelmakohdat ovat ja lähteä ratkomaan niitä.”

Tilaisuuden tullen kannattaa hypätä ja kokeilla

Ensimmäisen kanditutkintonsa aikana Männistöä kiinnostivat erityisesti monikulttuuriseen viestintään ja kansainväliseen yritysmaailmaan liittyvät kurssit. Kurssien oppeja hän pääsi hyödyntämään kaksivuotisella työkomennuksella Saksassa.

Kansainvälinen työkokemus antoi paljon uutta osaamista ja ymmärrystä siihen, miten asiat toimivat eri puolilla maailmaa.

”Mahdollisuuksia ei tule niin usein, joten tilaisuuden tullen kannattaa hypätä ja kokeilla”, Männistö kannustaa.

Ulkomaille töihin lähtöä helpotti lähes täysin englanninkielinen diplomi-insinöörivaihe, jonka aikana sai hyvät valmiudet ilmaista itseään ja kertoa vakuuttavasti omista työtehtävistään vieraalla kielellä.

Työ on kuljettanut Männistön pääkaupunkiseudun ja parin vuoden Saksan komennuksen kautta takaisin Ouluun, jossa hän työskentelee tällä hetkellä rakennusalalla NCC:llä. Männistö vastaa hankintajärjestelmistä tiimissä, jonka loput jäsenet ovat muissa Pohjoismaissa.

”Niissä yrityksissä, joissa olen työskennellyt, ei ole missään ollut organisaatiokielenä suomi. Nykyisessä työssäni erityisesti ruotsin kielen taidosta on hyötyä”, Männistö kertoo.

Hyvät muistot yliopistoajoista ja rennosta ilmapiiristä vetivät takaisin Ouluun. Männistö viihtyi yliopistolla erinomaisesti. Opiskelu maistui ja yliopistolla sai rauhassa hakea omaa alaansa.

”Se vapaus, mikä yliopisto-opiskelijalla on oman polun rakentamiseen, on ainutlaatuista”, Männistö kertoo.

Ouluun Tarja Männistön veti takaisin muistot yliopistoaikojen rennosta ilmapiiristä. Rakkaita muistoja liittyy Ainolan puistossa pidettäviin teekkarifuksien uittoihin.

Yliopistossa oppii oppimaan

Työelämään siirtyessään Männistö ajatteli, että siellä asiat on valmiiksi ratkaistu ja työntekijät tietävät, mitä kannattaa tehdä.

”Aika nopeasti huomasin, että työelämässä pitää vain uskaltaa lähteä kokeilemaan jotain. Katsotaan sitten, mihin se kantaa ja muutetaan suunnitelmaa matkan varrella”, Männistö miettii.

Yliopisto-opinnot valmistavat Männistön mielestä työelämään opettamalla omaksumaan uusia asioita nopeasti.

”Diplomi-insinöörin tutkinnon suurin hyöty on oppimaan oppiminen. Tietää miten lähteä selvittämään asioita ja päästä eteenpäin”, Männistö sanoo.

Diplomityönsäkin Männistö päätyi tekemään aiheesta, jota ei ollut opiskellut yhtään kurssia. Hän nautti päästessään täysin uuden aihealueen pariin rakentamaan omaa osaamistaan. Halu kehittyä motivoi Männistöä edelleen työelämässä.

”Pidän analyyttisistä tehtävistä, joihin ei välttämättä ole oikeaa vastausta, vaan ne vaativat tutkimusta ja selvitystä. Näkisin, että joka työpaikassa oppii jotakin uutta, myös itsestään. Ehkä paras anti on se, että oppii tuntemaan itsensä paremmin”, Männistö pohtii.

Teksti: Terhi Suominen. Kuvat: Mikko Törmänen.

Tarja Männistö

• Diplomi-insinööri, tuontantotalous.
• Pohjoismaisen filologian kandidaatti.
• Työskentelee System Leaderinä NCC:llä IT-järjestelmien prosessikehityksen parissa.
• Tarjan merkittävin elämänmuutos on ollut ulkomailla asuminen ja työskentely. Ulkomailla työskennellessä hän huomasi miten tärkeää on olla rehellinen omalle tavalleen toimia ja kehittyä.

Tutustu alan opiskeluun

Opiskele ruotsin kieltä tai tuotantotaloutta kandidaattiohjelmassa tai maisteriohjelmassa.