Kasvimuseon tutkimus

Kasvimuseo on ollut mukana Suomen eliöiden DNA-viivakoodausprojektissa (FinBOL) vuodesta 2012.

Oulussa on tuotettu tunnisteita Suomen haperoista ja risakkaista (yhteistyössä Jukka Vauras, Turun yliopisto) ja kääväkkäistä (yhteistyössä Matti Kulju), tähän mennessä noin 200 sienilajista.

Projekti tulee laajenemaan myös muihin eliöryhmiin, painotuksen ollessa pohjoisissa lajeissa ja levinneisyystutkimusta palvelevassa aineistossa.

DNA-tunnisteita on tallennettu BOLD-tietokantaan. Tunnisteita voidaan hyödyntää monipuolisesti näytemateriaalien ja -aineistojen lajintunnistuksessa.

Lajitieto koostuu havaintoaineistoista tietystä lajista tiettynä hetkenä tietyssä paikassa. Ymmärryksemme lajien levinneisyysalueista, kannanmuutoksista, ympäristön muutoksien vaikutuksesta lajien levinneisyyteen sekä lajien yleisyydestä, harvinaisuudesta tai uhanalaisuudesta rakentuu tämän tiedon varaan. Museon tutkimustoiminnassa lajitiedon kartuttaminen ja jakaminen ovat keskeisellä sijalla. Tutkimus on monipuolista ulottuen paikallisista selvityksistä globaaliin makroekologiaan. Museon tutkijat julkaisevat lajitietoa lehtiartikkeleissa ja laajoissa kokoomateoksissa sekä verkon tiedonjakokanavien kautta (laji.fi, Kasviatlas, GBIF).

Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimus on ollut museon tutkimustyön kohteena jo 1980-luvun alusta lähtien. Uhanalaisia koskeva tieto vaikuttaa suoraan maankäytön suunnitteluun ja sitä kautta edesauttaa biodiversiteetin säilyttämistä. Museon kokoelmat ja aineistot tukevat tätä tutkimusta ja muodostavat osan kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden tutkimusta tehdään paitsi museolla myös Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä.