University of Oulu, 2016

Sivuaineopinnot

Sivuaine voi olla tutkinnossasi joko pakollinen tai voit opiskella sivuaineen osana vapaasti valittavia opintoja. Sivuainevalintojen kautta voit erikoistua opinnoissa haluamaasi suuntaan. Pääperiaate on, että Oulun yliopistossa tarjottavia sivuaineopintoja voivat suorittaa kaikkien tiedekuntien opiskelijat. Joihinkin sivuaineisiin on kuitenkin rajoituksia tai kiintiöitä, joista löydät lisätietoa tiedekuntien sivuilta. Myös tutkinnon rakenne määrittää, mitä ja kuinka paljon sivuaineita tutkintoon on mahdollista sisällyttää. Mikäli tutkinnon rakenne ei aseta rajoituksia, voit valita sivuaineen minkä tahansa Oulun yliopiston tiedekunnan tarjonnasta tai voit myös hakeutua JOO-opiskelijaksi johonkin toiseen yliopistoon. Oulun yliopiston tiedekuntien sivuainetarjonnasta ja niihin hakemisesta löytyy lisätietoa tiedekuntien verkkosivuilta.

Miten valitsen sivuaineen?

  1. Tutustu tutkinto-ohjelmasi rakenteeseen ja selvitä, kuinka paljon (op) tutkintoosi on mahdollista sisällyttää sivuaineita ja millä vuosikurssilla tai millä lukukaudella niiden suorittaminen on suositeltavaa.
  2. Tutustu Oulun yliopiston sivuainetarjontaan. Huomaa, että sivuaine voi olla mahdollista suorittaa myös JOO-opiskelijana tai vaihto-opiskelun aikana ulkomailla.
  3. Keskustele sinua kiinnostavista sivuaineopinnoista omaopettajasi kanssa osana HOPS-keskustelua tai tutkinto-ohjelmasi koulutussuunnittelijan tai vastuuhenkilön kanssa ja varmista, että haluamasi sivuaine soveltuu tutkintoosi.
  4. Selvitä, onko sinua kiinnostava sivuaine vapaasti valittavissa, pitääkö siihen hakea ja edellytetäänkö osallistumista lähtötasokokeeseen.
  5. Hae sivuaineeseen hakuajan kuluessa ohjeiden mukaan.

Oulun yliopiston tiedekuntien sivuainetarjonta

Etsi "Sinulle" sisällöistä se tutkinto-ohjelma, josta halua tehdä sivuaineen.

Lisätietoja

Lisätietoja sivuaineopinnoista saat oman tiedekuntasi koulutuksen lähipalveluista.

Alta löydät omaa tutkinto-ohjelmaasi koskevat ohjeet.

Luonnontieteellisen tiedekunnan sivuainekokonaisuudet on listattu alla. Lisätietoa sivuaineista löydät luonnontieteiden sivuaineoppaasta weboodista:

Mahdollisuudet osallistua opetukseen ja opintojaksojen suorittamiseen voi olla rajoitettu. Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien suorittaminen on mahdollista opetustilojen puitteissa, mikäli seuraavassa ei muuta mainittu. Opintojaksojen esitietovaatimukset on hyvä tarkistaa.

Biologia sivuaineena

  • Biologian 25 op:n opintokokonaisuus
  • Biologian 60 op:n opintokokonaisuus (opetettava aine biologia)

Muiden kuin luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden on tehtävä kirjallinen anomus biologian tutkinto-ohjelmatoimikunnalle 60 op biologia opetettava aine opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Anomus on mahdollista tehdä aikaisintaan siinä vaiheessa kun opiskelija on suorittanut 25 op laajuisen biologian sivuaineen.

  • Biologian opintoja 15  - <25 op:n opintokokonaisuus: Kokonaisuus muodostuu vähintään 15 op - <25 op laajuisista biologian opinnoista.

Fysiikan alan sivuainekokonaisuudet

  • Fysiikan sivuainekokonaisuus, 25 op
  • Fysiikan sivuaine, 60 op (myös Fysiikka opetettavana aineena 60 op)
  • Biolääketieteen fysiikan sivuainekokonaisuus, 25 op
  • Teoreettisen fysiikan sivuainekokonaisuus, 25 op
  • Avaruusfysiikan sivuainekokonaisuus, 25 op
  • Tähtitieteen sivuainekokonaisuus, 25 op
  • Fysiikan opintoja 15  - 25 op:n opintokokonaisuus: Kokonaisuus muodostuu vähintään 15 op - 25 op laajuisista fysiikan alan (fysiikka, biofysiikka, teoreettinen fysiikka, tähtitiede) opinnoista.

Matematiikan alan sivuainekokonaisuudet

  • Matematiikan sivuainekokonaisuus 25 op
  • Matematiikan sivuainekokonaisuus 60 op (myös Matematiikka opetettavana aineena 60 op)
  • Tilastotieteen sivuainekokonaisuus 25 op (ei matematiikan eikä fysiikan pääaineopiskelijoille)
  • Kauppatieteiden matematiikan sivuaine 25 op (kauppatieteiden opiskelijoille)
  • Matematiikan opintoja 15  - 25 op:n opintokokonaisuus: Kokonaisuus muodostuu vähintään 15 op - 25 op laajuisista matematiikan alan (matematiikka, tilastotiede) opinnoista.

Maantieteen sivuainetarjonta:

  • Aluekehitys ja aluepolitiikka (25 op)
  • Geoinformatiikan perusopintokokonaisuus (25 op)
  • Geoinformatiikan opintoja (15 op), vain maantieteen opiskelijoille!
  • Matkailualan opinnot (25 op)
  • Maantieteen sivuaine (30 tai 60 op) (myös maantiede opetettavana aineena 60 op)
  • Maantieteen opintoja 15  - 25 op:n opintokokonaisuus: Kokonaisuus muodostuu vähintään 15 op - 25 op laajuisista maantieteen alan opinnoista.

Luonnontieteellisen tiedekunnan yleiset sivuainekokonaisuudet:

  • Ympäristönsuojelun perusteet, 25-55 op
  • Ulkomailla suoritettu sivuaine: Mikäli vaihto-opintoja kertyy vähintään 25 opintopisteen edestä, voidaan niistä koostaa tutkintoon lyhyt sivuaine.  Sivuaineeseen voi pääsääntöisesti sisällyttää luonnontieteiden opintoja.
  • Luonnontieteen opintoja, vähintään 25 op: sivuaine "Luonnontieteen opintoja" voidaan koostaa luonnontieteiden opinnoista (biokemia, biologia, geotieteet, kemia, fysikaaliset tieteet, maantiede, matemaattiset tieteet, tietojenkäsittelytiede), joita on suoritettu vähintään 25 op.

Sivuainekokonaisuudet lv. 2019-2020 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ulkopuolisille opiskelijoille

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ulkopuolinen opiskelija tarvitsee lähtökohtaisesti aina erillisen opinto-oikeuden voidakseen suorittaa kauppakorkeakoulun opintojaksoja. Kaikki kauppakorkeakoulun järjestämät opintojaksot eivät ole sivuaineopiskelijoille valittavissa, mutta tällä sivulla luetellut sivuainekokonaisuudet nimenomaan ovat.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu järjestää sivuaineopetusta lukuvuonna 2019-2020 kuudessa eri opintokokonaisuudessa, jotka on tarkoitettu kauppakorkeakoulun ulkopuolisille opiskelijoille. Lue lisätietoja ja tarkemmat opintojaksokuvaukset kustakin kokonaisuudesta WebOodin sivuaineoppaista:

  1. ayA633707 Kauppatieteiden perusopinnot, 25 op
    Kaikille avoin, ei hakua, ilmoittaudu suoraan yksittäisille opintojaksoille Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoon.
     
  2. A633708 Kauppatieteiden aineopinnot, 35 op
    Haku kokonaisuuteen WebOodissa ma 6.5. klo 8.30 - pe 10.5.2019 klo 16.00. Aloituspaikkoja 20.
     
  3. A631401 Yrittäjyys (Entrepreneurship), 25 op
    Kaikille avoin, ei hakua, ilmoittaudu suoraan yksittäisille opintojaksoille WebOodissa. Yrittäjyyden omat nettisivut.
     
  4. A635001 Yritysjuridiikan perusopinnot, 25 op
    Haku kokonaisuuteen WebOodissa ma 6.5. klo 8.30 - pe 10.5.2019 klo 16.00. Aloituspaikkoja 40.
     
  5. A635002 Yritysjuridiikan aineopinnot, 35 op
    Haku kokonaisuuteen WebOodissa ma 6.5. klo 8.30 - pe 10.5.2019 klo 16.00. Aloituspaikkoja 10.
     
  6. A635801 Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus, 25-40 op
    Ilmoittaudu suoraan yksittäisille opintojaksolle WebOodissa. Liton omat nettisivut.

Opiskelija voi hakea opinto-oikeutta vain yhteen kokonaisuuteen lukuvuoden aikana ja opinto-oikeus on voimassa kaksi lukuvuotta. Sivuaineopintojen suorittamista suositellaan kuitenkin yhden lukuvuoden aikana. Aineopintokokonaisuuksiin voi hakeutua opiskelija, jolla on vastaava perusopintokokonaisuus suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä (3).

Lisätietoa kauppakorkeakoulun tarjoamista sivuaineopinnoista englanniksi.

Sivuaineopintoihin liittyvät kysymykset voi osoittaa palveluosoitteeseen (study.business (at) oulu.fi).

Kasvatustieteiden tiedekunnan sivuainetarjonta lukuvuonna 2019-2020


A250507 Education for Intercultural Competencies 25 op
A250511 Education in Transition 25 op (maisterivaiheen opiskelijoille)
A255110 Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat
               opinnot 60 op
(Lapin yliopistossa)
A255102 Erityispedagogiikka 25 op
A255202 Esi- ja alkuopetus 25 op
A255301 Learning, Education and Technology 25 op
A250504 Kasvatustieteen perusopinnot 25 op
A250505 Kasvatustieteen aineopinnot 35 op
A255402 Kuvataidekasvatus 25 op
A255902 Käsityö/tekninen työ/teknologia 25 op
A256002 Käsityö/tekstiilityö/teknologia 25 op
A257401 Lasten kulttuuri 25 op EI tarjolla lukuvuodelle 19-20
A255501 Liikunta 25 op
A255702 Musiikki 25 op
               Musiikkikasvatuksen opetettavan aineen kokonaisuus 75 op
A256402 Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien
               monialaiset opinnot 60 op

A250603 Psykologian perusopinnot 25 op
A250604 Psykologian aineopinnot 35 op
A211401 Sosiologian perusopinnot 25 op
A211402 Sosiologian aineopinnot 35 op
A212901 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot 25 op
A212902 Sukupuolentutkimuksen aineopinnot 35 op
A791404 Terveystiedon perusopinnot 25 op
A791407 Terveystiedon aineopinnot 35 op (maisterivaiheen opiskelijoille)
A256902 Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia
               valmiuksia antavat opinnot 60 op
EI tarjolla lukuvuodelle 19-20

Sivuainehaku on ollut 5.2.-11.3.2019 ja saatuihin sivuaineisiin on pitänyt ilmoittautua 15.5.
Sivuaineinfo 2019
Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Muiden tiedekuntien opiskelijoiden sivuaineopiskelu KTKssa

Muiden tiedekuntien tarjoamia sivuaineita:
Humanistinen tiedekunta
Luonnontieteellinen tiedekunta
Oulu Business School
Tuotantotalous 25 op
Svenska språket som biämne

 

Teknillisen tiedekunnan sivuaineisiin ei tarvitse erikseen hakea sivuaineopinto-oikeutta. Osaan ohjelmista on koottu erikseen sivuainekokonaisuuksia, joiden kursseille voi ilmoittautua vapaasti. Kurssikuvauksessa kerrotaan mahdollisista osallistumisrajoitteista ja esitietovaatimuksista. Ohjelmiin, joissa kokonaisuuksia ei ole luotu, opiskelija voi samoin ohjein koota itselleen sopivia opintokokonaisuuksia. Kokonaisuuden on koostuttava yhden tutkinto-ohjelman opinnoista. Opiskelijan oma tutkintorakenne määrittelee kokonaisuuden laajuuden.

Sivuaineet koostetaan pyynnöstä koulutuksen lähipalveluissa.

Tästä alkavat humanistisen tiedekunnan sivuaineohjeet. Alkuosassa on koko tiedekuntaa koskevaa tietoa. Kun olet valinnut Sinulle -valikosta oman pääaineesi tai sinua kiinnostavan aineen, löydät sitä koskevat ohjeet sivun lopusta.

Sivuaineopinnot humanistisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa

HIKUVIE- ja KIEKI -tutkinto-ohjelmissa suoritettaviin humanististen tieteiden kandidaatintutkintoihin tulee pääaineen opintojen (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op) lisäksi sisällyttää vähintään yhdet perusopintojen (25 op) laajuiset sivuaineopinnot. Muuten sivuaineiden laajuus ja määrä määräytyvät tutkinnon pääaineen ja opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti.

Logopedian tutkinto-ohjelmassa kandidaatin ja maisterin tutkinnot täyttyvät pääaineen opinnoista, pakollisista sivuaineista ja muista tutkinto-ohjelman pakollisista opinnoista, joten sivuaineita ei voi vapaasti valita.

Tutustu tutkintorakenteisiin tarkemmin: Opinto-oppaat

Sivuaineiden valinta

Opintojesi alussa laadit henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin, jonka osana suunnittelet myös sivuainevalintoja. Sivuainevalintoihin saat tarvittaessa tukea omaopettajalta, oman tutkinto-ohjelman koulutussuunnittelijalta ja yliopiston opiskelu- ja uraohjauksesta.

Kiinnostavia sivuaineita on sekä humanistisen tiedekunnan, että muiden tiedekuntien tarjonnassa paljon. Kannattaa laajentaa näkökulmaa oman tiedekunnan ulkopuolelle ja harkita esim. luonnontieteitä, tekniikkaa ja kauppatieteitä. Näin rakennat itsellesi omannäköisen ja työmarkkinoilla erottuvan tutkinnon. Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen kuuluu työelämän perustaitoihin ja kauppatieteellisistä opinnoista on hyötyä etenkin yksityiselle sektorille työllistymisessä.

Aineenopettajan koulutus

Jos pääaineesi on suomen kieli, kirjallisuus, historia, aate- ja oppihistoria, englantilainen tai germaaninen filologia, ruotsin kieli tai saamen kieli, voit hakeutua aineenopettajan koulutukseen. Aineenopettajan kelpoisuus muodostuu riittävistä opetettavan aineen opinnoista, opettajan pedagogisista opinnoista (60 op) sekä maisterin tutkinnosta. Lue lisää aineenopettajankoulutuksesta humanistisen tiedekunnan sivuilta sekä aineenopettajankoulutuksen omilla verkkosivuilla.

Humanistisen tiedekunnan tarjoamat sivuaineet

Useimpia humanistisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmien pääaineita voit opiskella myös sivuaineena. Osaan oppiaineista on vapaa sivuaineoikeus, osaan on sivuainekoe. Tutustu oppiaineisiin ja niiden mahdollisiin hakuaikoihin ja sivuainekokeisiin valitsemalla sinua kiinnostava oppiaine Sinulle-valikosta. Sivuainekokeet humanistisessa tiedekunnassa.

Lisäksi humanistinen tiedekunta tarjoaa opintokokonaisuuksia, joita voit opiskella ainoastaan sivuaineena

Sivuaineopiskelu Oulun yliopiston muissa tiedekunnissa

Tutustu muiden tiedekuntien tarjontaan tiedekuntien opinto-oppaissa ja Sinulle-osiossa. Sivuainekokonaisuuksista osa on vapaasti valittavia, osaan on valintakoe ja/tai kiintiöt eri tiedekuntien tai tutkinto-ohjelmien opiskelijoille. 

Verkostojen tarjoamat sivuainekokonaisuudet

Yliopistojen väliset verkostot järjestävät yhteisiä, usein monitieteisiä sivuaineopintoja, esim.

Sivuaineopinnot muissa Suomen yliopistoissa ja avoimessa yliopistossa

Kiinnostava ja tutkintoosi sopiva sivuaine voi löytyä myös toisen yliopiston tai avoimen yliopiston tarjonnasta. 

Kaikki Suomen yliopistot ovat mukana joustavan opinto-oikeuden JOO-sopimuksessa, joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista suomalaisista yliopistoista. Humanistisen tiedekunnan opiskelija voi hakea JOO-oikeutta vain Lapin yliopistoon. JOO-opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.

Läsnäolevilla Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollista osallistua maksutta joko oman tiedekuntansa tai toisen Oulun yliopiston tiedekunnan järjestämiin avoimina yliopisto-opintoina tarjottaviin opintoihin kunkin opintojakson kiintiöiden puitteissa. 

Lisäksi osa Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Oulun toimipisteen järjestämistä Oulun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisista opinnoista ovat Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoille maksuttomia. Jos opetus on maksutonta, siitä on erikseen maininta PPKYO:n järjestämän opintokokonaisuuden tai opintojakson kohdalla. Opintoihin ilmoittaudutaan Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston verkkosivuilta.

Ulkomailla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon sivuaineena

Ulkomailla suoritettuja opintoja on mahdollista sisällyttää tutkintoon sivuaineena. Opintojen hyväksilukemisesta on neuvoteltava ennen vaihtoon lähtöä oman oppiaineen opintoneuvojan tai omaopettajan kanssa.

Lue lisää vaihto-opiskelusta.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan tarjoamille kursseille voivat vapaasti osallistua muiden tiedekuntien ja laitosten opiskelijat. Poikkeuksena ovat käytännön laboratorio-osuuden sisältävät kokonaisuudet, joihin muiden tiedekuntien opiskelijat voivat osallistua vain jos laboratorio-osuuden resurssit sen sallivat ja opiskelijalla on riittävästi aikaisempaa kokemusta käytännön laboratoriotyöskentelystä.

Kaikkiin tiedekunnan järjestämiin kursseihin ja tentteihin ilmoittaudutaan Weboodin kautta ennen ilmoittautumisen takarajaa

Biokemian sivuainemerkinnän saa, kun opintoja on suoritettu hyväksytysti vähintään 15 opintopisteen verran (merkintä "Biokemian opintoja"). Merkintään "Biokemian sivuainekokonaisuus" vaaditaan 25 opintopistettä biokemian opintoja.

Osa kursseista, jotka ovat osa sivuaineopintoja, on mahdollista suorittaa myös ilman laboratorio-osuutta (ks. alla oleva taulukko).

Kurssit sivuaineopiskelijoille:

Biomolecules (740148P) 5 op

Biomolecules for Bioscientists (740147P) 8 op

Aineenvaihdunta I (740149P) 4 op

Aineenvaihdunta II (740367A) 3 op

Mikrobiologia (740374A) 4 oo

Molekyylibiologia I (740373A) 4 op

Biokemian menetelmät I (740144P) 8 op

 

 

 

 

Oulun yliopiston opiskelijan ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaan. Tietojenkäsittelytieteiden, tietotekniikan sekä elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmat. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset ja opintojakson esitiedot.

Tietojenkäsittelytieteissä voi suorittaa 25 opintopisteen (approbatur) tai 60 opintopisteen (cum laude approbatur) laajuiset sivuaineopinnot.

Oulun yliopiston opiskelijoiden ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset.

Sivuainevaatimukset 2019-

Vapaasti valittavissa alla olevista kursseista

Johdanto-moduuli / Introduction Module

810136P Johdatus tietojenkäsittelytieteisiin 5 op

811102P Laitteet ja tietoverkot 5 op

811168P Tietoturva 5 op

811174P Ohjelmistoliiketoiminnan perusteet 5 op

Ohjelmistokehitys-moduuli / Software Development Module

811103P Johdatus ohjelmistotuotantoon 5 op

811391A Vaatimusmäärittely 5 op

811301A Ohjelmistojen mallinnus ja suunnittelu 5 op

811306A Ohjelmistojen laatu 5 op

811319A Tietomallinnus ja -suunnittelu 5 op

815345A Ohjelmistoarkkitehtuurit 5 op

Ohjelmointi-moduuli / Programming Module

811104P Ohjelmointi 1 5 op (korvaavana opintona käy 521141P Ohjelmoinnin alkeet 5 op)

811322A Ohjelmointi 2 5 op

811325A Tietokannat 5 op

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 5 op

811367A Ohjelmointi 3 5 op

811368A Ohjelmointi 4 5 op

Järjestelmät, palvelut ja ihmisnäkökulma -moduuli / Systems, Services and Human Aspects Module

811177P Ihminen tietotekniikan käyttäjänä ja kehittäjänä 5 op

812305A Ogranisaatioiden informaatiojärjestelmät 5 op

811167P Tietojärjestelmien suunnittelun perusteet 5 op

811379A Käyttökiittymien perusteet 5 op

812332A Tietojärjestelmien suunnittelu 5 op

813316A Business Process Modelling 5 op

 

 

 

 

 

 

 

Sivuainevaatimukset 2017-2019

Pakolliset opintojaksot

Koodi
Nimi
Laajuus
810136P Johdatus tietojenkäsittelytieteisiin JA 5

811118P
811122P

521141P

Ohjelmointi tutuksi tai
Johdatus ohjelmointiin tai

Ohjelmoinnin alkeet

5

Valinnaiset opintojaksot

Koodi
Nimi
Laajuus
813316A Business Process Modelling 5
811120P Diskreetit rakenteet 5
811177P Ihminen tietotekniikan käyttäjänä ja kehittäjänä 5
521150A Internetin perusteet 5
811375A Käyttöliittymäohjelmointi 5
811379A Käyttöliittymien perusteet 5
815345A Ohjelmistoarkkitehtuurit 5
811174P Ohjelmistoliiketoiminnan perusteet 5
811346A Ohjelmistotekniikka 5
811118P Ohjelmointi tutuksi 5
812339A Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi 5
812341A Olio-ohjelmointi 5
812342A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 5
812305A Organisaatioiden informaatiojärjestelmät 5
812332A Tietojärjestelmien suunnittelu 5
811167P Tietojärjestelmien suunnittelun perusteet 5
811394A Tietokantajärjestelmät 5
811395A Tietokantojen perusteet 5
810122P Tietokonearkkitehtuuri 5
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 5
811168P Tietoturva 5
811391A Vaatimusmäärittely 5

Terveystieteissä sivuaineeksi soveltuvat yliopistotasoiset Oulun yliopiston, muun yliopiston tai avoimien yliopistojen tarjoamat vähintään 25 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet, jotka tukevat urasuunnitelmiasi ja asiantuntijuutesi kehittämistä. Näitä voivat tutkinto-ohjelmasta riippuen olla esimerkiksi kasvatustieteet, gerontologia, terveystieto, terveyden edistäminen, kuntoutus, psykologia, työ- ja organisaatiopsykologia, erilaiset johtamisopinnot, hallintotiede ja muut yhteiskuntatieteet, terveystaloustiede, taloustiede ja yrittäjyys. Tarkista oman tutkinto-ohjelmasi sivuainevaatimukset opinto-oppaastasi. 

Esimerkkejä Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikön tarjoamista sivuainemahdollisuuksista (tarkista opintojen tarjonta lukuvuosikohtaisesti): 

A540317 Monialaisen ja asiakaslähtöisen kuntoutuksen palvelukokonaisuus 30 op

A551112 FutureDigiHealth - digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut 25 op

A540315 Hyvinvointijohtamisen perusopinnot 25 op

Tietotekniikasta voi suorittaa 25 opintopisteen (approbatur) tai 60 opintopisteen (cum laude approbatur) laajuiset sivuaineopinnot.
Oulun yliopiston opiskelijoiden ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset.

Pakollisia opintoja tietotekniikan sivuaineen suorittajille on 15 op. Loput opinnot ovat valinnaisia.

SIVUAINEOPINNOT TIETOTEKNIIKASTA    
Pakolliset opinnot   Laajuus/op Periodi
521141P Ohjelmoinnin alkeet / Elementary Programming 5 1
521160P Johdatus Tekoälyyn / Artificial Intelligence 5 4
521287A Johdatus tietokonejärjestelmiin / Introduction to Computer Systems 5 1 ja 2
Valinnaiset opinnot      
521145A Human Computr Interaction 5 2
521150A Internetin perusteet / Introduction to Internet 5 4
521151A

Applied Computing Project I / Soveltavan tietotekniikan projekti I

10 1- 4
521157A Johdatus sosiaalisten verkostojen analyysiin / Introduction to Social Network Analysis 5 2
521159P Digitaalisen valmistuksen perusteet / Principles of Digital Fabrication 5 4
521337A Digitaaliset suodattimet / Digital Filters 5 3
521467A

Digitaalinen kuvankäsittely/ Digital Image Processing 

5 1
521484A Tilastollinen signaalinkäsittely / Statistical Signal Processing 5 4
521495A Tekoäly / Artificial Intelligence 5 3
521453A Käyttöjärjestelmät / Operating Systems 5 4
521457A Ohjelmistotekniikka / Software Engineering 5 3
521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti / Embedded Software Project 8 2- 4
031023P

Tietotekniikan matematiikka / Mathematical Structures for Computer Science

5 1

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan sivuaineopinnot

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan alalta voi suorittaa 25 opintopisteen tai 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot. Oulun yliopiston opiskelijoiden ei tarvitse hakea erikseen sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineeseen kuuluville opintojaksoille voi osallistua vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset opiskelijamäärärajoitukset.

Pakolliset        
521077P    Johdatus elektroniikkaan, 5 op
521109A    Sähkömittaustekniikan perusteet, 5 op
521301A    Digitaalitekniikka 1, 8 op
521330A    Tietoliikennetekniikka, 5 op

Valinnaiset    
521329A    Langattoman tietoliikenteen harjoitustyö, 5 op
521302A    Piiriteoria 1, 5 op
521104P    Materiaalifysiikan perusteet, 5 op
521071A    Puolijohdekomponenttien perusteet, 5 op
521431A    Elektroniikkasuunnittelun perusteet, 5 op
521070A    Johdatus mikrovalmistustekniikoihin, 5 op
521307A    Analogiatekniikan työt, 5 op
521384A    Radiotekniikan perusteet, 5 op
521432A    Elektroniikkasuunnittelu I, 5 op
521092A    Elektroninen mittaustekniikka, 5 op

Poikkeavat sivuainekokonaisuudet tulee hyväksyttää elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutussuunnittelijalla.

Sovelletun ja laskennallisen matematiikan sivuaineopinnot

Sovelletussa ja laskennallisessa matematiikassa voi suorittaa 25 opintopisteen tai 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot.

25 ja 60 opintopisteen pakolliset sivuaineopinnot:  
031010P Matematiikan peruskurssi I, 5 op
031075P Matematiikan peruskurssi II, 5 op
031078P Matriisialgebra, 5 op
031076P Differentiaaliyhtälöt, 5 op
031021P Tilastomatematiikka, 5 op.

Edellisten lisäksi 60 opintopisteen sivuaineopinnoissa:

Pakollinen:
031022P Numeeriset menetelmät, 5 op

60 opintopisteen sivuaineopintojen valinnaiset (30 op):
031077P Kompleksianalyysi, 5 op
031023P Tietotekniikan matematiikka, 5 op
031025A Optimoinnin perusteet, 5 op  
031080A Signaalianalyysi, 5 op
031079S Matemaattinen signaalinkäsittely, 5 op
031051S Numeerinen matriisilaskenta, 5 op
031084S Graafiteoria, 5 op
031085S Differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi, 5 op.

60 opintopisteen sivuaineopintoihin voi sisällyttää myös erikseen sovittavia, valinnaisten kurssien listan ulkopuolisia kursseja. Poikkeavat sivuainekokonaisuudet tulee hyväksyttää elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutussuunnittelijalla.

Valinnaiset opinnot

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon (opintonsa vuonna 2017 tai sen jälkeen aloittaneilla) sisältyy 9 opintopistettä valinnaisia opintoja. Sinun tulee suorittaa valinnaisia opintoja vähintään 6 op toisen lukuvuoden loppuun mennessä ja vähintään 3 op viimeistään viidennen lukuvuoden loppuun mennessä. Valinnaisiin opintoihin ei hyväksytä opintoja, joilla on korvattu lääketieteen tutkintoon sisältyviä opintojaksoja tai opintojaksojen osia.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin voit hakea hyväksiluettavaksi seuraavia opintoja:

1) Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmassa suoritetut valinnaiset opintojaksot hyväksiluetaan automaattisesti. Lista suositelluista opintojaksoista löytyy tutkintorakenteesta.

2) Oulun yliopiston muissa tiedekunnissa ja muissa yliopistoissa suoritetut opinnot, jotka sisällöltään selkeästi tukevat lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja/tai liittyvät lääketieteen alaan:

  • Yliopistotasoiset opinnot, kuten esim. pedagogiikan opinnot, taloustieteen opinnot, johtamiskoulutus, biokemian opinnot
  • Ulkomailla alakohtaisen vaihto-opiskelun aikana suoritetut opinnot, kun niitä ei ole hyväksytty osaksi tutkintoon kuuluvan opintojakson suoritusta
  • Päätöksen opintojen hyväksymisestä valinnaisiksi opinnoiksi tekee tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö.

3) Muualla kuin yliopistossa suoritetut opinnot, jotka sisällöltään selkeästi tukevat lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja/tai liittyvät lääketieteen alaan:

  • Harjoitteluohjesäännön mukaiset vapaaehtoiset harjoittelut
  • Kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaaritapahtumiin osallistumiset
  • Opiskelijavaikuttamisen opinnollistaminen
  • Päätöksen opintojen hyväksymisestä valinnaisiksi opinnoiksi tekee tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö.

Hae suoritetun opinnon hyväksilukua valinnaiseksi opinnoksi OSAT-järjestelmässä.

Historia pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Historian opiskelija, joka ei suuntaudu opettajaksi voi sisällyttää kandidaatin tutkintoonsa yhteensä 80 op sivuaineopintoja ja muita valinnaisia opintoja (esim. kolme perusopintokokonaisuutta ja 5 op muita opintoja). Kandidaatin tutkintoon tulee sisällyttää vähintään yksi 25 op:n laajuinen sivuainekokonaisuus, muuten opiskelija voi rakentaa tutkintonsa hyvin vapaasti. Maisterin tutkintoon mahtuu 40 op sivuaineopintoja ja muita valinnaisia opintoja (esim. yhden sivuaineen aineopinnot ja 5 op muita opintoja).

Historian (ja yhteiskuntaopin) aineenopettajaksi suuntautuvalla sivuainevalinnat ovat rajatummat, koska kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tulee sisällyttää yhteensä 60 op opettajan pedagogisia opintoja (sekä yhteiskuntaopin 60 op laajuiset opinnot).

Historia sivuaineena

Historia on vapaa sivuaine kaikille HIKUVIE-tutkinto-ohjelman opiskelijoille.

Muiden oppiaineiden opiskelijoiden tulee hakea sivuaineen opinto-oikeutta osallistumalla lähtötasokokeeseen. Lähtötasokoe on yhteinen historia-aineille (historia & tieteiden ja aatteiden historia) ja antaa opinto-oikeuden molempien aineiden yhteisiin perusopintoihin sekä erillisiin aineopintoihin. Lähtötasokokeen kautta otetaan vuosittain enintään 20 sivuaineopiskelijaa. Lähtötasokoe järjestetään keväisin huhti-toukokuussa. Tarkemmat tiedot ajankohdasta ja luettavista teoksista ilmoitetaan humanistisen tiedekunnan sivuainekoesivulla 2019-20 aikana. Kokeessa vaaditaan essee-vastauksia. Keväällä 2019 pääsykokeeseen luettava teos oli Hentilä, Seppo & Krötzl, Christian & Pulma, Panu: Pohjoismaiden historia. Edita 2002.  

 

Perusopinnot (25 op)

Perusopinnot ovat yhteiset historian sekä tieteiden ja aatteiden historian opiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat samat opintojaksot kuin pääaineopiskelijat:

700123P Korkeakulttuureista uuteen aikaan, 5 op

700124P Uusin aika, 5 op

700125P Aatteiden ja oppien historia, 5 op

700126P Orientaatio historiantutkimukseen, 5 op

700127P Menetelmien perusteista soveltamiseen, 5 op

 

Aineopinnot (35 op)

Sivuaineopiskelijat suorittavat aineopinnot 10 op pääaineopiskelijoita suppeampana kokonaisuutena. Historian aineopintojen valikoimasta suoritetaan seuraavat kurssit:

700333P Tutkimusmenetelmät, 5 op

700320A Tilastolliset menetelmät ja arkistojen käyttö, 5 op

700321A Arktinen historia, 5 op

700322A Kulttuurinen ja kansainvälinen vuorovaikutus, 5 op

700323A Ympäristö ja terveys, 5 op

700422A Proseminaari ja proseminaaritutkielma, 10 op

Tieteiden ja aatteiden historia pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Tieteiden ja aatteiden historian opiskelija, joka ei suuntaudu opettajaksi voi sisällyttää kandidaatin tutkintoonsa yhteensä 80 op sivuaineopintoja ja muita valinnaisia opintoja (esim. kolme perusopintokokonaisuutta ja 5 op muita opintoja). Kandidaatin tutkintoon tulee sisällyttää vähintään yksi 25 op:n laajuinen sivuainekokonaisuus, muuten opiskelija voi rakentaa tutkintonsa hyvin vapaasti. Maisterin tutkintoon mahtuu 40 op sivuaineopintoja ja muita valinnaisia opintoja (esim. yhden sivuaineen aineopinnot ja 5 op muita opintoja).

Historian (ja yhteiskuntaopin) aineenopettajaksi suuntautuvalla sivuainevalinnat ovat rajatummat, koska kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tulee sisällyttää yhteensä 60 op opettajan pedagogisia opintoja (sekä yhteiskuntaopin 60 op laajuiset opinnot).

Suosittuja sivuaineita ovat mm. filosofia, historia, kauppatieteet, sosiologia, viestintä, vieraat kielet ja kulttuuriantropologia.

Tieteiden ja aatteiden historia sivuaineena

Tieteiden ja aatteiden historian sivuaineen opinto-oikeutta varten opiskelijan on osallistuttava historiatieteiden (tieteiden ja aatteiden historia, historia) perus- ja aineopintojen lähtötasokokeeseen. Lähtötasokokeen kautta otetaan enintään 20 sivuaineopiskelijaa suorittamaan historiatieteiden perus- ja aineopintoja. Hikuvie-tutkinto-ohjelmassa (historia, kulttuuriantropologia, arkeologia, informaatiotutkimus, saamelainen kulttuuri) opiskeleville tieteiden ja aatteiden historia on vapaa sivuaine. Kuitenkin sivuaineopiskelijoiden määrää voidaan joutua rajoittamaan kursseilla, joihin kuuluu harjoituksia.

Lähtötasokoe järjestetään kerran vuodessa huhti-toukokuussa. Kokeesta ilmoitetaan humanistisen tiedekunnan sivuilla kevätlukukauden alkupuolella.

Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Tieteiden ja aatteiden historia sivuaineena koostuu historian perusopinnoista (25 op) ja tieteiden ja aatteiden historian aineopinnoista (35 op). Aineopinnot koostuvat metodiopinnoista (10 op), proseminaarista (10 op) ja kolmesta valinnaisesta opintojaksosta kohdista 700150A-700158A (3x5 op). Historiaa pääaineena opiskeleva suorittaa suoraan tieteiden ja aatteiden historian aineopinnot. Tuolloin opinnot sisältävät metodiopintoja 5 op, proseminaarin (10 op) ja neljä valinnaista opintojaksoa kohdista 700150A-700158A (4x5 op).

Kultturiantropologia pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Kulttuuriantropologiaa pääaineena opiskeleva voi valita sivuaineensa hyvin vapaasti, omien mielenkiinnon kohteidensa ja työllistymistavoitteidensa mukaisesti. Luontevasti kulttuuriantropologiaan liittyviä sivuaineita ovat esimerkiksi saamelainen kulttuuri, arkeologia, museologia, historia, maantiede, psykologia, sosiologia ja naistutkimus. Työelämävalmiuksia parantaa esimerkiksi taloustieteiden, kielten, tietojenkäsittelyn, matkailu-alan ja terveystieteiden opiskelu.

Kandidaatin tutkintoon tulee sisällyttää vähintään yksi perusopintokokonaisuus (25 op). Pakollisen sivuainekokonaisuuden (25 op) lisäksi kandidaatin tutkintoon mahtuu 55 op muita sivuaine- ja valinnaisia opintoja (esim. kaksi perusopintokokonaisuutta ja 5 op muita opintoja). Maisterin tutkintoon mahtuu 40 op sivuaineopintoja ja muita valinnaisia opintoja (esim. yksi aineopintokokonaisuus ja 5 op muita opintoja).

Kulttuuriantropologia sivuaineena

Oulun yliopistossa kulttuuriantropologia on suosittu sivuaine, ja se täydentää hyvin niin humanistisia, luonnontieteellisiä, yhteiskuntatieteellisiä kuin terveystieteellisiäkin aineita.

Kulttuuriantropologian ja arkeologian perusopinnot on vapaasti valittava sivuainekokonaisuus. Uudet perusopintojen sivuaineopiskelijat voivat ilmoittautua sekä arkeologian että kulttuuriantropologian professoreille. 

Kulttuuriantropologian sivuaineoikeutta aineopinnoissa haetaan erikseen ottamalla yhteys kulttuuriantropologian professoriin: 

Hannu I. Heikkinen
hannu.i.heikkinen (at) oulu.fi

Arkeologia pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Arkeologiaa pääaineena opiskeleva voi valita sivuaineensa hyvin vapaasti, omien mielenkiinnon kohteidensa ja työllistymistavoitteidensa mukaisesti. Kandidaatin tutkintoon tulee sisällyttää vähintään yksi perusopintokokonaisuus (25 op). Pakollisen sivuainekokonaisuuden (25 op) lisäksi kandidaatin tutkintoon mahtuu 55 op muita sivuaine- ja valinnaisia opintoja (esim. kaksi perusopintokokonaisuutta ja 5 op muita opintoja). Maisterin tutkintoon mahtuu 40 op sivuaineopintoja ja muita valinnaisia opintoja (esim. yksi aineopintokokonaisuus ja 5 op muita opintoja).

Arkeologia sivuaineena

Kulttuuriantropologian ja arkeologian perusopinnot on kaikille Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoille vapaasti valittava sivuainekokonaisuus. 

Informaatiotutkimus pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Informaatiotutkimuksen pääaineopiskelija voi valita vapaasti sivuaineensa humanistisesta ja muista tiedekunnista. Tutkintoon voi sisällyttää 2-4 sivuainetta (esim. 2-3 aineen perusopinnot ja yhden aineen aineopinnot).

Alan asiantuntijatehtävissä tukevat organisaation toimialaan liittyvät sivuaineopinnot, esimerkiksi talous- ja hallintotieteet, terveys- ja luonnontieteet. Tietojenkäsittelytieteiden opinnot tukevat asiantuntijatehtäviin sijoittumista. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja pedagogiset opinnot ovat suositeltavia.

Informaatiotutkimus sivuaineena

Haku ja lähtötasokoe informaatiotutkimuksen sivuaineeseen järjestetään keväisin huhti-toukokuussa. Sivuaineoikeus voidaan myöntää Oulun ja Lapin yliopistojen opiskelijoille.

Kevään 2019 sivuainevalinta on päättynyt. Kevään 2020 osalta tiedot päivitetään humanistisen tiedekunnan sivuille viimeistään kevätlukukauden 2020 alkupuolella.

Lisätietoja: Yliopistonlehtori Heidi Enwald. heidi.enwald@oulu.fi.

*Huom. Maisterintutkinnon jo suorittaneille opinto-oikeutta tutkinnon täydentämiseksi (Oulun yliopistosta valmistuneet) tai erillisopinto-oikeutta (muusta yliopistosta valmistuneet) hakeville sivuaineoikeuden myöntää hakemuksesta oppiaineen professori. Oikeudesta tutkinnon täydentämiseen ja erillisestä opinto-oikeudesta ks. tarkemmin http://www.oulu.fi/hutk/eitutkintoa (humanistisen tiedekunnan ohjeet opinto-oikeuksista, jotka eivät johda tutkinnon suorittamiseen). 

Englantilainen filologia (englannin kieli) pääaineena: mitä sivuaineeksi?

 

Englantilainen filologia (englannin kieli) sivuaineena

Jos sinulla on jo pääaineen opinto-oikeus Oulun yliopistossa jollain muulla alalla, voit hakea sivuaineoikeutta englantilaiseen filologiaan sivuainekokeen kautta. Koe järjestetään vuosittain pääainekokeen yhteydessä. Kokeen vaatimukset ja luettavat materiaalit ovat samat pää- ja sivuainekokeessa. Ilmoittautumismenettelystä ilmoitetaan helmikuussa humanistisen tiedekunnan sivuilla.

Germaaninen filologia (saksan kieli) pääaineena: mitä sivuaineeksi?

 

Germaaninen filologia (saksan kieli) sivuaineena / Deutsch als Nebenfach

Wie bekomme ich das Nebenfachrecht?

Verschiedene Möglichkeiten:

Nebenfachprüfung 

Verschiedene Zeugnisse über Deutsch-Studien im Ausland, Zertifikate usw.: Kontakt mit Sandra Reimann oder Sabine Grasz: sandra.reimann(at)oulu.fi; sabine.grasz(at)oulu.fi

Teilnahme am Kurs Valmennuskurssi, die Noten 3, 4 und 5 geben dir das Recht à Kontakt mit Anniina Havela: anniina.havela(at)oulu.fi

Deutsch in der Abiturprüfung mit der Note eximia cum laude approbatur oder laudatur (höchstens 5 Jahre alt) geben dir auch das Nebenfachrecht  

Ruotsin kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

 

Ruotsin kieli sivuaineena 

Ruotsin kielen sivuaineoikeuden voi saada suorittamalla sivuainekokeen, joka järjestetään syksyisin ja keväisin. 

Oulun yliopiston opiskelijoille suunnattu ruotsin kielen sivuainekoe syksyllä 2019 pidetään 27.8. klo 12–15 salissa AT115A.

Ilmoittautuminen sähköpostitse viimeistään 23.8.2019 klo 12.00 mennessä lehtori Kirsi Lepistölle (kirsi.lepisto@oulu.fi).

Sivuainekokeen rakenne ja vaatimukset:

  1. Ruotsin kielen rakenne ja sanasto. Rakenteiden, kielioppisääntöjen ja termistön hallinnassa edellytetään lukion B-ruotsin mukaisia tietoja ja taitoja.
  2. Ruotsin kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. Osio pohjautuu kirjalliseen materiaaliin, joka jaetaan valintakoetilanteessa.

Sivuainekokeessa hyväksytyt saavat oikeuden suorittaa ruotsin kielen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Pienempien opintokokonaisuuksien suorittaminen ei ole mahdollista.

Sivuainekoe keväällä 2020: 25.5. klo 12-17, L4

Opiskeletko kasvatustieteitä?

Siinä tapauksessa saat ruotsin kielen sivuaineoikeuden myös, jos suoritat siltakurssin Svenska för pedagoger (5 op.) vähintään arvosanalla 3.

Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu Tuudon/WebOodin kautta: 1 ryhmä syksyllä 2019, toinen ryhmä keväällä 2020.

Kurssisisältö: kielitieto & kulttuuri, suullinen ja kirjallinen ilmaisu sekä kielipedagogiikan perusteet

Suomen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Aineenopettajakoulutukseen haluavat suorittavat pakollisina sivuaineina kirjallisuuden perus- ja aineopinnot (60 op) ja aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). Lisäksi äidinkielenopettajan kelpoisuuteen kuuluu kieli- ja viestintäopintoihin sisältyvät puheviestinnän opinnot (10 op, opintojaksot Viestintätaidot ja vuorovaikutus sekä Viestintäosaaminen ja -ohjaaminen).

Usein yllättävät ja omaperäiset aineyhdistelmät voivat olla hedelmällisiä, ja muiden kuin opettajiksi suuntautuvien opiskelijoiden tutkinnot muodostuvatkin hyvin erilaisiksi sivuainevalintojen mukaan. Suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi yleinen kielitiede, suomi toisena ja vieraana kielenä, vieraat kielet, kirjallisuus, viestintä, työelämäopinnot sekä useat historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman aineet. Kannattaa selvittää etukäteen, mitkä oppiaineet ovat vapaasti valittavissa sivuaineeksi ja mitkä vaativat lähtötasokokeen läpäisemistä. Tärkeä sivuaine on myös yrittäjyysopinnot, jotka järjestää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu ja jotka ovat humanisteille vapaa sivuaine.

Sivuaineopintojen sijoittuminen tutkintoon, ks. rakennekaavio.

Suomen kieli sivuaineena 

Suomen kieli kuuluu pakollisena sivuaineena niille kirjallisuuden pääaineopiskelijoille, jotka aikovat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi. Suomi on hyvä sivuaine myös esimerkiksi vieraiden kielten, historian ja informaatiotutkimuksen opiskelijoille sekä luokanopettajiksi opiskeleville. Kirjallisuuden opiskelijoille suomi on vapaasti valittava sivuaine. Kaikkien muiden on osallistuttava sivuaineen lähtötasokokeeseen, joka järjestetään joka kevät samaan aikaan pääainevalintakokeen kanssa. Sivuainekokeeseen ilmoittaudutaan täyttämällä liitteenä oleva lomake ja palauttamalla se suomen kielen oppiaineeseen. Ilmoittautumislomakkeen on oltava perillä kaksi viikkoa ennen koepäivää. Lisätietoa sivuaineopinnoista on opinto-oppaassa ja oheisessa tiedostossa.

Kirjallisuus pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Oppiaineessa voi suuntautua kirjallisuuden ja äidinkielen opettajaksi, jolloin yhtenä sivuaineena on suomen kieli. Muutoin kirjallisuuden pääaineopiskelija voi valita sivuaineensa pitkälle omien kiinnostuksenkohteiden ja ammatillisten toiveiden mukaisesti. Vaihtelevat aineyhdistelmät antavat valmiuksia työelämän eri aloille: opetukseen tai tutkimukseen, kulttuurityöhön viestinnän, sisältöliiketoiminnan ja tiedottamisen aloille, erilaisiin kulttuuriprojekteihin tai kirjoittajaksi perinteisiin ja uusiin medioihin.

Kirjallisuus sivuaineena 

Kirjallisuus on vapaa sivuaine Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille.

Saamelainen kulttuuri

Sisältö

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

 

Saamelainen kulttuuri pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Voit valita sivuaineet vapaasti mielenkiinnon kohteittesi sekä työllistymistavoitteittesi perusteella. Sopivia sivuaineita saamelaisen kulttuurin pääaineopiskelijalle ovat esimerkiksi pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet, kulttuuriantropologia, sosiologia, Suomen ja Skandinavian historia, arkeologia, viestintä, museologia, informaatiotutkimus sekä kulttuurimaantiede. Oulun yliopistossa opetettavien oppiaineiden lisäksi sopivia sivuaineita voi valita esimerkiksi Lapin yliopistosta.

Tutkintoon kuuluu myös pakollisia, käytännön kielitaitoon tähtääviä saamen kielen opintoja:

Pakolliset sivuaineet

Pohjoissaamen kielen perusopinnot (25 op) ovat pakollinen sivuaine niille opiskelijoille

  • joiden äidinkielenä on pohjoissaame
  • tai jotka hallitsevat pohjoissaamen kielen äidinkielisen tavoin
  • tai jotka ovat suorittaneet lukion saame äidinkielenä -opintojakson
  • tai joille saamen kieli on toinen kieli

Jos opiskelijan äidinkielenä on inarin- tai koltansaame, saamen kielen perusopintojen (25 op) suorittamisesta sovitaan erikseen, koska kaikkia kursseja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Pohjoissaame vieraana kielenä -opintojen alkeis- ja jatkokurssit (yhteensä 10 opintopistettä) tai vastaavat inarin- tai koltansaamen opinnot ovat pakollisia niille opiskelijoille, jotka eivät suorita pohjois-, inarin- tai koltansaamen perusopintoja. Saamen kielen perusopintoja (25 op) opiskelevat suorittavat lisäksi kieli- ja viestintäopintoja (lisää tietoa opinto-oppaan kohdasta kieli- ja viestintäopinnot).

Saamelainen kulttuuri sivuaineena 

Saamelainen kulttuuri on vapaasti valittava sivuaine eli kaikki Oulun yliopiston läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat voivat opiskella saamelaista kulttuuria sivuaineena. Opinnot antavat valmiuksia työtehtäviin, joissa tarvitaan taitoja toimia monikulttuurisissa ympäristöissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Opettajina kursseilla toimivat saamelaiset, suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat. Opetuskielenä on yleensä suomi, mutta tarpeen mukaan myös saame, englanti tai ruotsi.

Saamelainen kulttuuri on monitieteinen opetus- ja tutkimusala, jonka perustana on saamelaisten historia ja perinteinen kulttuuri. Saamelaiset elävät kotivaltioissaan vähemmistöasemassa ja saamelaisyhteisöt ovat voimakkaassa elinkeinollisessa, kulttuurisessa ja kielellisessä muutoksessa. Oppiaine antaa perustiedot saamelaisten perinteisestä kulttuurista, mutta saamelaiset nähdään myös moderneina, kansainvälisinä ja aktiivisina toimijoina. Saamelaista kulttuuria tarkastellaan myös maailman alkuperäiskansojen ja erityisesti pohjoisten alkuperäiskansojen näkökulmasta.

Saamelainen kulttuuri sopii täydentämään esimerkiksi kulttuuriantropologian, historiatieteiden ja pohjois- tai inarinsaamen pääaineita. Saamelaisen kulttuurin perusopinnot ovat pakolliset opettajiksi aikoville saamen kielen opiskelijoille. Muut Giellagas-instituutissa opetettavat sivuaineet ovat pohjoissaamen kieli vieraana kielenä, pohjoissaamen kieli, inarinsaamen kieli ja koltansaamen kieli.

Lisätietoja ja kurssiaikataulut opinto-oppaassa.

 

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

 

Sámiid kultuvra oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?

Iešguđege studeantta dutkkus šaddá iešguđetláganin oalgeávdnasiid válljejumi geažil. Oaččut válljet oalgeávdnasiid friddja dan mielde, mas du geasuha ja makkár bargguide dus lea boahtteáiggis miella. Heivvolaš oalgeávdnasat sámiid kultuvrra ohppiide leat omd. davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiella, kulturantropologiija, sosiologiija, Suoma ja Skandinávia historjá, arkeologiija, kommunikašuvdna, museologiija, informašuvdnadutkamuš ja kulturgeografiija. Oulu universitehta oahpuid lassin heivvolaš oalgeávdnasiid sáhttá válljet ovdamearkka dihte Lappi universitehtas.

Dutkosii gullojit maiddái bákkolaš sámegiela oahput:

Bákkolaš oalgeávdnasat

Davvisámegiela vuođđooahput (25 oč) leat bákkolaš oalgeávnnas ohppiide geaid

  • eatnigiella lea davvisámegiella
  • dahje geain lea hui buorre giellamáhttu
  • dahje geat leat čađahan logahaga davvisámegiella eatnigiellan -oahpuid
  • dahje geaidda sámegiella lea nubbi giella

Jus studeantta eatnigiellan lea anáraš- dahje nuortalašgiella, sámegiela vuođđooahpuid (25 oč) čađaheamis galgá soahpat sierra, daningo muhtun gurssat lágiduvvojit dušše juohke nuppi jagi. Davvisámegiella vieris giellan -oahpuid álgo- ja joatkkagurssat (oktiibuot 10 oč) leat bákkolaččat daidda ohppiide, geat eai čadat davvisáme-, anáraš- dahje nuortalašgiela vuođđooahpuid. Oahppit, geat lohket sámegiela vuođđooahpuid (25 oč) čađahit maiddái giella- ja gulahallanoahpuid (gč. oahppoofelaš: kieli- ja viestintäopinnot).

 

Sámiid kultuvra oalgeávnnasin

Sámiid kultuvra lea friddja oalgeávnnas buot Oulu universitehta ohppiide. Oahpahus addá buriid vuođđodieđuid bargguide máŋggakultuvrralaš birrasis sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Oahpaheaddjin gurssain leat sápmelaš, suopmelaš ja olgoriikkalaš áššedovdit. Oahpahusgiellan lea dábálaččat suomagiella, muhto dárbbu mielde maiddái sámegiella, eaŋgalasgiella dahje ruoŧagiella.

Sámiid kultuvra lea máŋggadieđalaš oahpahus- ja dutkansuorgi, mii vuođđuduvvá sámiid historjái ja árbevirolaš kultuvrii. Sámit ellet iežaset ruovtturiikkain vehádahkan ja sámeservodagaid ealáhusat, kultuvrrat ja gielat nuppástuvvet johtilit. Oahpuid ulbmilin lea addit studeanttaide vuođđođieđuid sámiid kultuvrra, sámeservodaga ja sámedutkamuša birra. Árbevirolaš kultuvrra lassin sámit oidnojit oahpuin maiddái ođđaáigásaš, riikkaidgaskasaš ja aktiivvalaš oassálastin. Sámiid kultuvra guorahallojuvvo viidát eamiálbmogiid ja erenomážit davvi eamiálbmogiid geahččanguovllus.

Sámiid kultuvra heive oalgeávnnasin omd. antropologiija, arkeologiija, bajásgeassindiehtagiid, historjádiehtagiid ja davvisáme- dahje anárašgiela ohppiide. Dat sámegiela studeanttat geat lohket ávnnasoahpaheaddjin, čađahit bákkolaš oalgeávnnasin sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč). Eará Giellagas-instituhta oalgeávdnasat leat davvisámegiella vieris giellan, davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.

Lassidieđut ja gurssaid áigedávvalat oahppoofelaččas.

Saamen kielet

Sisältö

Saamen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sämikielân (inarinsaameksi)

Saamen kieli sivuaineena:

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sämikielân (inarinsaameksi)

Saamen kieli pääaineena: mitä sivuaineeksi?

Opiskelija valitsee sivuaineensa kiinnostuksensa sekä sen mukaan, millaisiin työtehtäviin hän pyrkii opintojensa jälkeen. Sivuaineopintojen avulla jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa omannäköisensä tutkinto. Ne saamen kielen opiskelijat, jotka eivät opiskele aineenopettajiksi, voivat valita sivuaineensa vapaasti.

Saamen kielen opiskelijalle sopivia sivuaineita ovat esimerkiksi saamelainen kulttuuri, suomen kieli, suomen kieli toisena ja vieraana kielenä, muut saamen kielet ja suomen sukulaiskielet, muut vieraat kielet, kirjallisuus, informaatiotutkimus sekä yhteiskuntatieteet. Yleinen kielitiede on hyödyllinen sivuaine varsinkin niille, jotka ovat kiinnostuneita tutkijan työstä.

Oulun yliopistossa sivuaineita voi valita melko vapaasti myös muista tiedekunnista. Giellagas-instituutin opiskelija voi siis hyvin suorittaa sivuaineopintoja vaikkapa kasvatustieteellisestä tai luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Tutustu sivuaineisiin kunkin tiedekunnan opinto-oppaista.

 

Saamen kielen aineenopettajakoulutus

Saamen kielen aineenopettajiksi haluavat suorittavat saamen kielen opintojen lisäksi sivuaineina kirjallisuuden perusopinnot (25 op), saamelaisen kulttuurin perusopinnot (25 op), viestintäopinnot (5 op) sekä aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). Osa opettajan pedagogisista opinnoista kuuluu kandidaatintutkintoon ja osa maisterintutkintoon. Pedagogisten opintojen ensimmäinen osa (30 op) suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukauden aikana ja toinen osa (30 op) neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudella.

Aineenopettajaopintojen teoreettinen osuus suoritetaan Oulussa, mutta suurin osa opetusharjoittelusta suoritetaan pohjoisessa. Saamen kielen aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilönä on yliopistonlehtori Marjatta Jomppanen (HUM344, puh. 029 448 3486), jolta voi kysyä lisätietoja.

 

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Sámegiella oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?

Oaččut válljet oalgeávdnasiid friddja dan mielde, mas du geasuha ja makkár bargguide dus lea boahtteáiggis miella. Iešguđege studeantta dutkkus šaddá iešguđetláganin oalgeávdnasiid válljejumi geažil. Sámegiela studeanttat, geat eai loga oahpaheaddjin, sáhttet válljet oalgeávdnasiid friddja.

Heivvolaš oalgeávdnasat sámegiela studeanttaide leat ee. sámiid kultuvra, suomagiella, suomagiella nubbin dahje vieris giellan, eará sámegielat ja suomagiela fuolkegielat, vieris gielat, girjjálašvuohta, informašuvdnadutkamuš ja servodatfágat. Almmolaš gielladieđa lea maid anolaš oalgeávnnas, erenomážit daidda geat leat beroštuvvan dutki bargguin.

Oulu universitehta studeanta sáhttá válljet oalgeávdnasiid oalle friddja maiddái eará dieđagottiin. Giellagas-instituhta studeanta sáhttáge bures čađahit oalgeávnnasoahpuid vaikkoba bajásgeassindiehtagiid dahje luonddudiehtagiid dieđagottis. Oahpásmuva oalgeávdnasiidda iešguđege dieđagotti oahppoofelaččas.

Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejupmi

Dat studeanttat, geat háliidit lohkat sámegiela ávnnasoahpaheaddjin, čađahit sámegiela lassin oalgeávnnasin girjjálašvuođa vuođđooahpuid (25 oč), sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč), hállankommunikašuvnna oahpuid (5 oč) ja ávnnasoahpaheaddji pedagogalaš oahpuid (60 oč). Oassi oahpaheaddji pedagogalaš oahpuin gullá kandidáhtadutkosii ja oassi magisttardutkosii. Pedagogalaš oahpuid vuosttas, 30 oč viidosaš oassi, čađahuvvo goalmmát studerenjagi giđđabaji áigge ja nubbi oassi (30 oč) njealját studerenjagi čakčabaji áigge.

Ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi teorehtalaš oahput čađahuvvojit Oulus ja stuorámus oassi oahpahushárjehallamis davvin. Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi vástuolmmožin doaibmá universitehtalektor Marjatta Jomppanen (HUM344, tel. 029 448 3486), geas sáhttá jearrat lassedieđuid.

 

Sämikielân (inarinsaameksi)

Sämikielâ válduamnâsin: nabai mii uálgiamnâsin?

Uáppee väljee uálgiamnâsijdis sehe jieijâs perustume já ton mield, magaráid pargoid sun viggá uápuidis maŋa. Jieškote-uv uáppee tođhos šadda jieškote-uvlágánin ton mield, magarijd uálgiamnâsijd lii valjim. Sämikielâ lohheeh, kiäh iä luuvâ máttáátteijen, pyehtih valjiđ uálgiamnâsijd rijjâ.

Sämikielâ uáppei heivejeh uálgiamnâsin om. sämikulttuur, suomâkielâ, suomâkielâ nubben já vieres kiellân, eres sämikielah já hyelkkikielah, eres vieres kielah, kirjálâšvuotâ, informaatiotutkâmuš já ohtsâškoddetiettuuh. Almolâš kielâtieđâ lii ávhálâš uálgiaamnâs eromâšávt toid, kiäh láá perustum totkee pargoost.

Oulu ollâopâttuvâst puáhtá valjiđ uálgiamnâsijd viehâ rijjâ eres tieđâkuudijn še. Adai Giellagas-instituut uáppee puáhtá pyereest čođâldittiđ uálgiamnâsuápuid veikkâba šoddâdemtieđâlii tâi luándutieđâlii tieđâkoddeest. Uáppáásm uálgiamnâsáid jieškote-uv tieđâkode uáppu-uáppásijn.

 

Sämikielâ amnâsmáttáátteijeeškovliittâs

Sij kiäh halijdeh sämikielâ amnâsmáttáátteijen kalgeh čođâldittiđ sämikielâ uápui lasseen uálgiamnâsin kirjálâšvuođâ vuáđu-uápuid (25 uč), säämi kulttuur vuáđu-uápuid (25 uč), viestâdemuápuid (5 op) já amnâsmáttáátteijee pedagoglijd uápuid (60 uč). Uási máttáátteijee pedagoglijn uápuin kulá kandidaattotkosân já uási maistertotkosân. Pedagoglij uápui vuosmuu uási (30 uč) čođâlditeh kuálmád luuhâmive kiđđâluuhâmpaje ääigi já nube uási (30 uč) niäljád luuhâmive čohčâluuhâmpaajeest.

Amnâsmáttáátteijeeuápui teoreetlii uási čođâlditeh Oulust, mut enâmus máttááttemhárjuttâllâm čođâlditeh Säämist. Sämikielâ amnâsmáttáátteijeeškovliittâs ovdâsvástádâsolmožin lii ollâopâttâhlehtor Marjatta Jomppanen (HUM344, puh. 029 448 3486), kiäst puáhtá koijâdiđ lasetiäđuid.

 

Saamen kieli sivuaineena 

 

Pohjoissaame vieraana kielenä

 

Pohjoissaamen kieli sivuaineena

Pohjoissaamen kielen linjan sivuaineopinnot edellyttävät äidinkielistä kielitaitoa tai muuten hyviä saamen kielen taitoja. Opiskelijoiden, jotka haluavat opiskella pohjoissaamen kieltä sivuaineena, on osallistuttava lähtötasokokeeseen. Lähtötasokoe järjestetään vuosittain toukokuussa ja syyskuussa ja se on rakenteeltaan samanlainen kuin valintakoe.

Syksyn 2019 lähtötasokoe.

Saamen kieli on humanistinen tieteenala, jonka opetuksessa ja tutkimuksessa otetaan huomioon kielen rakenne ja käyttö, kirjoitettu ja puhuttu kieli, kielenhuolto sekä kielen variaatio ja kehittyminen.

Giellagas-instituutissa voi myös opiskella pohjoissaamea vieraana kielenä alkeista lähtien.

 

Inarinsaamen kieli sivuaineena

Inarinsaame on vapaasti valittava sivuaine, josta voi opiskella perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op. Perusopinnoista voi suorittaa myös yksittäisiä kursseja. Inarinsaamen linjan sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä inarinsaamen kielen osaamista. Opinnot voi siis aloittaa aivan alkeista opintojaksolla Inarinsaamen peruskurssi I tai hakemalla korvaavuutta aiemmalle osaamiselle tai aiemmille suorituksille ja tulemalla mukaan opetukseen oman kielitaidon kannalta sopivassa kohdassa. Linjan opetus alkaa suomenkielisenä, mutta vaihtuu vähitellen inarinsaamenkieliseksi perusopintojen aikana. Inarinsaamen opetuksesta pääosa järjestetään verkkoluentoina ja etäopetuksena.

Inarinsaame sopii sivuaineeksi esimerkiksi saamelaisen kulttuurin, pohjoissaamen kielen, suomen kielen, vieraiden kielten, historiatieteiden ja informaatiotutkimuksen opiskelijoille kuten myös luokanopettajaksi opiskeleville.

Inarinsaamen opetus- ja tutkimuskohteena ovat kielen rakenne ja käyttö, puhuttu ja kirjoitettu kieli, kielen teoreettinen ja käytännön kielenhuolto sekä kielen vaihtelu ja kehitys. Opintoihin sisältyy myös kääntämiseen ja kielen revitalisaatioon liittyviä opintoja sekä pohjois- tai koltansaamen opintoja.

Tiedustelut ja vapaamuotoiset hakemukset inarinsaamen sivuaineopintoihin voi lähettää yliopisto-opettaja Mervi Sistoselle: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

Perusopinnot (25 op)

  • Inarinsaamen peruskurssi I, 5 op
  • Inarinsaamen suullinen käyttö I, 5 op
  • Inarinsaamen peruskurssi II, 5 op
  • Inarinsaamen taivuttamisen harjoituskurssi, 5 op
  • Inarinsaamen kirjallinen käyttö I, 5 op

Aineopinnot (35 op)

  • Inarinsaamen fonologia ja morfologia I, 5 op
  • Inarinsaamen lauseoppi, 5 op
  • Inarinsaamen suullinen käyttö II, 5 op
  • Inarinsaamen kirjallinen käyttö II, 5 op
  • Inarinsaamen sananmuodostusoppi, 5 op
  • Inarinsaamenkieliseen työelämään tutustuminen, 5 op

+

  • Valinnaiset aineopinnot inarinsaamen sivuaineopiskelijoille, 5 op

TAI

  • Inarinsaamen erikoisalan sanasto (valinnainen kurssi), 5 op

 

Koltansaamen kieli sivuaineena

Koltansaamen opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on äidinkielenomainen tai sujuva vieraan kielen taito koltansaamen kielessä. Oikeus koltansaamen opintojen suorittamiseen on Oulun yliopiston opiskelijoilla sekä erillisen opiskeluoikeuden haltijoilla. Ennen opiskeluoikeuden myöntämistä kaikkien opiskelijaksi aikovien on osallistuttava lähtötasokokeeseen ja suoritettava koe hyväksytysti.

Koltansaamessa on mahdollista suorittaa perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op. Opinnot johdattavat opiskelijan niihin tietoihin ja taitoihin, joita tarvitaan koltansaamen rakenteen (äänne-, muoto- ja lauseopin) kielitieteellisessä kuvauksessa ja analysoinnissa, sekä laajentaa ja syventää opiskelijan aktiivista kielitaitoa sanaston, kirjoittamisen ja kääntämisen aloilla.

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija osaa käyttää koltansaamea erilaisissa suullisia ja kirjallisia taitoja vaativissa tehtävissä ja hän kykenee lukemaan erilaisia tekstejä koltansaameksi. Perusopintojen jälkeen opiskelija osaa käyttää sujuvasti kirjallista ja suullista saamen kieltä sekä pystyy seuraamaan koltansaamenkielistä opetusta. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija kykenee tuottamaan koltansaameksi vaativampia tekstejä sekä arvioimaan tekstejä oikeakielisyyden kannalta.

Perusopinnot

  • 683688P Koltansaamen äänneoppi (5 op)
  • 683689P Koltansaamen muoto-oppi (5 op)
  • 683690P Koltansaamen lauseoppi (5 op)
  • 683691P Koltansaamen sanasto (5 op)
  • 683692P Koltansaamen kirjoittaminen ja kääntäminen (5 op)

Aineopinnot

  • 683693A Koltansaamen taivutusoppi (5 op)
  • 683694A Koltansaamen sananmuodostusoppi (5 op)
  • 683695A Koltansaamen sanasto II (5 op)
  • 683696A Koltansaamen kirjoittaminen II (5 op)
  • 683697A Koltansaamen kääntäminen II (5 op)
  • 683698A Koltansaamen kirjallisuus ja suullinen perinne (5 op)
  • 683699A Kielten uhanalaisuus ja elvyttäminen (5 op)

 

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Davvisámegiella vieris giellan

Davvisámegiella vieris giellan lea friddja oalgeávnnas Oulu universitehta studeanttaide. Oahppoávdnasis lea vejolaš čađahit vuođđooahpuid (25 oč). Lassidieđut suomagillii.

 

Davvisámegiella oalgeávnnasin

Davvisámegiela linjjá oalgeávnnasohppiin gáibiduvvo sámegiela eatnigielmáhttu dahje muđui hui buorre sámegiel máhttu. Studeanttat, geat háliidit lohkat sámegiela oalgeávnnasin davvisámegiela linjjás, galget oassálastit vuolggadásseiskosii. Vuolggadásseiskkus ordnejuvvo juohke jagi miesse- ja čakčamánus ja dat sulastahttá sisabeassaniskosa.

Sámegiela dutkan lea humanisttalaš dieđasuorgi ja dan oahpahusas ja dutkamis váldojuvvojit vuhtii giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállon ja čállon giella, giellagáhtten, giela variašuvdna ja giela gárggiidahttin.

Giellagas-instituhtas lea maiddái vejolaš lohkat davvisámegiela vieris giellan.

 

Anárašgiella oalgeávnnasin

Anárašgiella lea friddja oalgeávnnas. Anárašgiela vuođđogurssain sáhttá čađahit ovttaskas gurssaid dahje ráhkadit gurssain vuođđooahpuid (25 oč) ja ávnnasoahpuid (35 oč) ollisvuođa. Anárašgiela linjjá oalgeávnnasoahppiin ii gáibiduvvo anárašgiela máhttu ovdal oahpuid álgima. Anárašgiela oahpuid sáhttáge álggahit áibbas álggus gurssain Inarinsaamen peruskurssi I dahje boahtit fárrui dakkár sajis mii heive iežas giellamáhtu dáfus, jos ovddežis leat jo oahput dahje máhtut. Linjjá oahpahus lea álggus suomagillii, muhto molsašuvvá vehážiid mielde anárašgiellan vuođđooahpuid áigge. Eanas anárašgiela oahpuin ordnejuvvo fierbmelogaldallamin ja gáiddusoahpahussan.

Anárašgiella heive oalgeávnnasin ovdamearkka dihte sámiid kultuvrra, davvisámegiela, suomagiela ja historjádiehtagiid studeanttaide ja daidda geat lohket oahpaheaddjin.

Oahpahusas ja dutkamis guovddášáššit leat erenomážit giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállan- ja čállingiella, giellagáhtten ja giela rievdan ja gárggiideapmi. Oahpuide gullet maid giela jorgalan- ja ealáskahttinoahput ja davvisáme- dahje nuortalašgiela oahput.

Gažaldagaid ja friddja ohcamusaid anárašgiela oalgeávnnasoahpuide galgá sáddet universitehtaoahpaheaddji Mervi Sistosii: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

     

      Nuortalašgiella oalgeávnnasin

      Nuortalašgiela oahput leat dárkkuhuvvon ohppiide, geat hállet nuortalašgiela eatnigiellan dahje njuovžilit vieris giellan. Vuoigatvuođa lohkat nuortalašgiela vuođđo- ja ávnnasoahpuid ožžot Oulu universitehta oahppit ja dat geain lea sierra studerenvuoigatvuohta. Ovdal go oažžu studerenvuoigatvuođa ferte oassálastit vuolggadásseiskosii ja čađahit dan dohkálaččat.

      Oahppoávdnasis lea vejolaš čađahit vuođđooahpuid (25 oč) ja ávnnasoahpuid (35 oč). Nuortalašgiela oahput addet oahppái daid dieđuid ja máhtuid, maid dárbbaša nuortalašgiela ráhkadusa (jietnadat-, hápme- ja cealkkaoahpa) gielladieđalaš govvideamis ja analyseremis. Dasa lassin oahput viiddidit ja čiekŋudit studeantta aktiiva giellamáhtu sátneráju, čállima ja jorgaleami oasis.

       

      Sämikielân (inarinsaameksi)

      Pajekielâ vieres kiellân

      Pajekielâ vieres kiellân lii rijjâ uálgiaamnâs puoh Oulu ollâopâttuv uáppeid. Uáppuamnâsist lii máhđulâš čođâldittiđ vuáđu-uápuid (25 uč). Lasetiäđuh suomâkielân.

       

      Anarâškielâ uálgiamnâsin

      Anarâškielâ lii uálgiaamnâs, mon puáhtá rijjâ valjiđ, já toos kullee kuursâin puáhtá hammiđ vuáđu-uápuid 25 uč. já amnâsuápuid 35 uč., teikâ vuáđu-uápuin puáhtá čođâldittiđ ovtâskâs kuursâid.

      Anarâškielâ linjá uálgiamnâsuápui algâttem ij vaađâ anarâškielâ tááiđu. Anarâškielâ uápuid puáhtá algâttiđ aaibâs aalgâst kurssáin Inarinsaamen peruskurssi I, teikâ uáppee puáhtá meiddei uuccâđ västideijeevuođâ ovdebáá máttusis teikâ uápuidis já puáttiđ fáárun jieijâs kielâtááiđu tááhust hiäivulii saajeest. Anarâš uápui máttááttâs algâttuvvoo suomâkielân, já kielâ muttoo kuuloold anarâškielân vuáđu-uápui ääigi. Anarâškielâ uápuin iänááš uási uárnejuvvoo viermiluvâldâlmin já káidusmáttááttâssân.

      Anarâškielâ suápá uálgiamnâsin ovdâmerkkân sämikulttuur, pajekielâ, suomâkielâ, viereskielâ, historjátiettuu já informaatiotutkâm uáppeid sehe luokkamáttáátteijen lohheid.

      Anarâškielâ máttááttâsâst já tutkâmist kuávdáš äššin láá kielâ rááhtus já kevttim, sarnum já čaallum kielâ, teoreetlâš já keevâtlâš kielâtipšom sehe kielâ muttuustâllâm já ovdánem. Uáppoid kuleh meiddei jurgâlem- já kielâ revitalisaatiouápuh sehe pajekielâ já nuorttâlâškielâ uápuh.

      Tiäđuštâlmijd já rijjâ ucâmušâid anarâškielâ uálgiamnâsuáppoid puáhtá vuolgâttiđ ollâopâttâhmáttáátteijee Mervi Sistosân: mervi.sistonen(at)oulu.fi, 050 574 9280.

      Nuorttâlâškielâ uálgiamnâsin

      Nuorttâlâškielâ uápuh láá uáivildum uáppeid, kiäin lii eenikielâ nálásâš teikâ njyebžilis viereskielâ táiđu nuorttâlâškielâst. Tuárvi pyeri tááiđu kalga čäittiđ vuolgâtäsi-iskosáin. Vuoigâdvuođâ luuhâđ nuorttâlâškielâ vuáđu- já amnâsuápuid finnejeh Oulu ollâopâttuv uáppeeh já sij kiäin lii sierâ uáppuvuoigâdvuotâ.

      Tiedeviestinnän maisteriohjelmassa suoritettava filosofian maisterin tutkinto (120 op) koostuu pakollisista opinnoista:

      • Viestinnän tutkimus 25 op
      • Tieteen tutkimus 20 op
      • Käytännön viestintätaidot 40 op
      • Pro gradu -tutkielma ja seminaari 35 op

      Sivuaineille ei siis tutkinnossa jää tilaa, mutta niitä voi halutessaan opiskella ylimääräisenä. 

      Mikäli sinulla on aiemmin hankittua osaamista (aiempi tutkinto/työkokemus), jolla sinulle luetaan hyväksi osia TIEMA-tutkinnosta, voit niiden sijaan opiskella vastaavan määrän valinnaisia opintoja / sivuaineopintoja.

      Logopedian tutkinto-ohjelman sivuaineet

      Logopedian tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto täyttyy pääaineen opinnoista, pakollisista sivuaineista ja muista tutkinto-ohjelman pakollisista opinnoista. Tutkinto-ohjelman pakolliset sivuaineet ovat kielitiede ja fonetiikka, psykologia, lääketiede ja tilastotiede.

      Logopedian maisterivaiheen opintoihin sisältyy vapaavalintaisia opintoja ja logopedinen asiantuntijuus -opintoja. Näihin opiskelija voi koota itseään kiinnostavia opintoja eri tieteenaloilta, jotka tukevat logopedisen asiantuntijuuden kasvua ja syventämistä sekä työelämätaitoja (esim. erityispedagogiikka, genetiikka, gerontologia, kauppatiede, logopedia, tietojenkäsittelytiede; osallistuminen tieteellisiin ja ammatillisiin kongresseihin ja koulutuksiin; toiminta yliopistollisissa luottamus- ja järjestötehtävissä; yrittäjyysopinnot). 

      Katso tarkemmin: opinto-opas ja tutkintorakenteet.

      Logopedia sivuaineena

      Sivuaineena logopediasta voi opiskella perusopinnot (25 op). Lisätietoja oppiaineesta: yliopisto-opettaja Kaisu Heinänen, puh: 029 448 3393, logo.opinnot@oulu.fi

      Sivuaineopinnot

      1) Kemian tutkinto-ohjelman opiskelijoille

      Kemistin suuntautumisvaihtoehdossa kandidaatin tutkintoon sisältyy sekä pakollisia että valinnaisia sivuaineopintoja. Kemian tutkinto-ohjelmassa sivuaineiksi suositellaan fysiikkaa, matematiikkaa ja prosessitekniikkaa. Myös biokemia ja biologia ovat mahdollisia sivuainevaihtoehtoja.

      Aineenopettajan tutkintoon kuuluvat opettajan pedagogiset opinnot, jotka suoritetaan kasvatustieteiden tiedekunnassa, on yksi pakollinen sivuaine tähän suuntautumisvaihtoehtoon. Toisena sivuaineena on aineenopettajalle pakollinen toinen opetettava aine (esim. fysiikka tai matematiikka) kemian lisäksi.

      WebOodissa löydät tutkintorakenteet, tutkintoihin vaadittavat opinnot ja opintojaksokuvaukset. Myös opintojaksojen opetusajat ja tenttiaikataulut löytyvät WebOodista.

      WebOodin tietoja voidaan selailla ilman sisäänkirjautumista. Se tarvitaan vain, kun halutaan ilmoittautua opintojaksoille tai tentteihin. Opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen on pakollista!

       

      2) Kemia sivuaineena muille kuin kemian pääaineopiskelijoille

      Kemian 25 op:n opintokokonaisuus
      Yleinen ja epäorgaaninen kemia A (780117P) 5 op *
      Yleinen ja epäorgaaninen kemia B (780118P) 5 op *
      Johdatus orgaaniseen kemiaan (780116P), 5 op
      Kemian perustyöt (780123P), 5 op **
      Johdatus analyyttiseen kemiaan (780119P), 5 op


      Muut kuin aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon sivuaineopiskelijat voivat suo-rittaa opintojakson 780123P Kemian perustyöt 5 op tilalla opintojakson 781309A Ympäristökemia 5 op. Jos opiskelija myöhemmin jatkaa kemian opintoja, hänen tulee täydentää opintojaan suorittamalla Kemian perustyöt, jotka vaaditaan kemian aineopintojen laboratorioharjoituksiin esitietoina. Aineenopettajan suuntautumis-vaihtoehdon sivuaineopiskelijoille 780123P Kemian perustyöt kuuluvat pakollisina kemian 25 op:n opintokokonaisuuteen.
      * tai aikaisemmin opetusohjelmassa olleet opintojaksot Yleinen ja epäorgaaninen kemia I (780114P) 6 op ja Yleinen ja epäorgaaninen kemia II (780115P) 6 op tai Johdatus kemiaan (780113P), 12 op, tai opintojaksot 780101P Johdatus fysikaali-seen kemiaan 7 op ja 780102P Johdatus epäorgaaniseen kemiaan 5 op (yht. 12 op)
      ** tai 780122P Kemian perustyöt 3 op
       

      Kemian 60 op:n opintokokonaisuus (opetettava aine kemia)

      Kemian perusopinnot 25 op (sisältäen Kemian perustyöt) sekä pakolliset aineopinnot
      Epäorgaaninen kemia I (781301A), 5 op

      Fysikaalinen kemia I (781303A), 5 op

      Orgaaninen kemia I (781305A), 5 op

      sekä ainakin yksi seuraavista:

      Epäorgaanisen kemian laboratorioharjoitukset I (780354A), 5 op

      Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I (780331A), 5 op

      Orgaanisen kemian laboratorioharjoitukset I (781307A), 5 op

      Lisäksi suoritetaan valinnaisia kemian aineopintoja tarvittava määrä.

      Tuotantotalous 25 opintopistettä (sivuaine ja avoin yliopisto)

      Opintokokonaisuus pitää sisällään seuraavat 5 op:n opintojaksot:

      • 555225P Tuotantotalouden peruskurssi (periodit 1-2)
      • 555285A Projektinhallinnan peruskurssi (periodi 2)
      • 555264P Työhyvinvoinnin ja työelämän hallinta (periodit 3-4)
      • 555286A Prosessi- ja laatujohtaminen (periodi 4)
      • 555242A Product development (periodit 1-2)

      Opintokokonaisuuden koostamispyynnöt sekä kysymykset opintokokonaisuuteen sisällytettävistä opintojaksoista lähetetään osoitteeseen study.technology@oulu.fi, aloita viestin aihe tekstillä "TUTA sivuaine: ..."

      Tuotantotalouden sivuaine löytyy myös avoimen yliopiston tarjonnasta. Opintojaksot ovat sisällöltään samat ja niillä voi korvata ylempänä mainitut opintojaksot tai jonkun niistä. Product Development opintojakson korvaa avoimessa suomenkielinen opintojakso Tuotekehitys.  Avoimen yliopiston verkkosivulta löydät tietoa maksu- ja ilmoittautumiskäytänteistä.

      Tutkinto-ohjelmalla ei ole sivuainetarjontaa muiden tiedekuntien opiskelijoille.

      Viimeksi päivitetty: 21.10.2019