Kasvatustieteiden ja psykologian tohtorikoulutuksen tutkinto-ohjelma

Kasvatustieteiden ja psykologian tohtoriohjelma antaa valmiudet ymmärtää syvällisesti näiden alojen ilmiöitä sekä niiden merkitystä yhteiskunnassa ja suurissa muutoksissa.

Tohtoriohjelmasta valmistuu kasvatuksen, psykologian, koulutuksen, opetuksen ja oppimisen tieteellisiä asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi, ekologisesti kestävämmäksi ja älykkäämmäksi. Ohjelmasta valmistuneet pystyvät kriittisesti analysoimaan psykologiaa, kasvatusta ja oppimista koskevaa tietoa, toimintaa ja instituutioita yhteiskunnassa, tuottamaan uutta, laadukasta ja luotettavaa tietoa alan ilmiöistä ja muutoksista sekä johtamaan kasvatusalan kehitystä.

Tohtorin tutkinnon tavoitteena on yhteiskuntaa palveleva tutkimusperustainen asiantuntijuus, ja sen suorittaminen edellyttää väitöskirjatutkijalta suunnitelmallisuutta, sitoutuneisuutta, oma-aloitteisuutta ja omaan aiheeseen sopivaa ohjaajaa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tulee suorittaa tohtorikoulutuksen opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljässä vuodessa

• Hakuohjeet: https://www.oulu.fi/fi/tutkimus/tutkijakoulu/hakijalle
• Kun tiedekuntaan työsuhteessa oleva vähintään dosenttitasoinen tutkija on hyväksynyt hakijan tutkimussuunnitelman sekä lupautunut tutkimuksen ensimmäiseksi ohjaajaksi, voi hakija jättää seuraavassa haussa hakemuksensa jatko-opintoihin. Erityistapauksissa työsuhdetta ei edellytetä. Opinto-oikeutta ei voida myönnetä ilman pääohjaajaa ja hänen allekirjoittamaansa sitoumuskaavaketta.
• Ohjaajaan kannattaa olla yhteydessä jo kuukausia ennen hakemista. Ohjaajasuhde on keskeinen väitöstutkimuksessa. Mahdollisia ohjaajia löydät tältä sivulta alempaa. Sopivaa ohjaajaa pohtiessa kannattaa tutustua huolellisesti mahdollisen ohjaajan julkaisuihin ja tutkimukseen.
• Ohjaajaan kannattaa ottaa yhteyttä alustavan tutkimussuunnitelman kanssa. Hyvällä alustavalla suunnitelmalla (ks. ohje täältä) hakija osoittaa pitkäjänteistä kiinnostusta ja kykyä jatko-opintoihin. Ohjaajat arvioivat tätä pohtiessaan hakijan sopivuutta ohjattavakseen.
• Alustavan tutkimussuunnitelman laatiminen vie tyypillisesti kuukausia. Hakijan on tutustuttava ajankohtaiseen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen aiheestaan, ja osoittaa, että tutkimukselle on tarvetta.
• Valtaosa kansainvälisestä tutkimuksesta on julkaistu englanniksi ja tiedeyhteisössä toimiminen edellyttää englanninkielen taitoa. Väitöskirja on kuitenkin mahdollista kirjoittaa suomeksi, ja opinnot on mahdollista suorittaa pääosin suomeksi. Hakijalla tulee olla riittävä kielitaito tohtoriopintojen tekemiseen. Oulun yliopiston opetuskielet ovat suomi ja englanti. Hakijan, joka ei ole suorittanut toisen tai korkeamman asteen koulutusta suomen kielellä, tulee osoittaa riittävä kielitaito jollakin seuraavista tavoista. Tavat löytyvät täältä: https://www.oulu.fi/fi/tutkimus/tutkijakoulu/hakijalle#accordion-control-kielitaito
• Jos aiempi tutkinto on eri alalta kuin haettava pääaine, ohjaaja voi yhdessä tutkinto-ohjelman vastuuhenkilön kanssa määrätä tapauskohtaisesti päätettäviä siltaopintoja. Nämä opinnot eivät ole osa tutkintoa.

Rahoituksen hakemisen opetteleminen on keskeinen osa tohtorinkoulutusta. Vinkkejä kokeneilta tutkijoilta:

• Ole aktiivinen: tutustu aihealueesi päärahoittajiin. Löydät täältä rahoittajia: https://tiedejatutkimus.fi/fi/. Kysele, etsiikö kukaan tutkijoita rahoitushakemuksiin.
• Opettele: Pyydä saada lukea menestyneitä rahoitushakemuksia. Osallistu kursseille. Pyydä kommentteja ja neuvoja.
• Seuraa ohjeita: Noudat ohjeita tunnollisesti hakemuksessasi. Hakemuksellasi myyt hankkeesi rahoittajalle.
• Pyydä suosituksia vaikka ne eivät olisi pakollisia
• Tiivistelmä on tärkein osa, se luetaan ensimmäiseksi.
• Tee rahoituksenhakemisen vuosikello. [Esimerkki tässä].
• Muita lähteitä:
  - https://oulunyliopistontukisaatio.fi/en/
  - https://en.ottomalm.fi/
  - https://www.ellageorg.fi/en
  - http://www.foundationweb.net/frenckell/
  - https://www.mlltutkimussaatio.fi/

Pääohjaajat listattuina ohjausalueittain. Yksityiskohtaisempaa tietoa löydät heidän omilta nettisivuiltaan.

Psykologia

Mirka Hintsanen
Julia Jäkel

Oppiainepohjainen kasvatustieteen tutkimus ja opettajankoulutus

Opettajat ja opettajankoulutus
Minna Uitto
Sonja Lutovac

Oppiainepohjainen opettajankoulutus
Hannu Heikkinen (Draamakasvatus)
Sari Harmoinen ( Matematiikka, luonnontieteet ja STEAM, ainedidaktiikka, transdisciplinary education)
Pirjo Suvilehto (Suomen kieli ja kirjallisuus)
Pirkko Paananen (Musiikkikasvatus)

Varhaiskasvatus
Signe Siklander (Collaborative learning in diverse environments, playfulness and gamification in teaching and learning, play and play environments)
Outi Ylitapio-Mäntylä
Anna-Maija Puroila (Does not take new PhD-students to supervise)
Karin Murris (posthumanism; postqualitative research; philosophy in/of education; decolonising education; global education; South African education; Philosophy with Children; Reggio Emilia; digital play)

Erityiskasvatus
Marjatta Takala
Riikka Mononen

Yhteiskunnalliset ja teoreettiset kysymykset kasvatuksessa

Ympäristökansalaisuus
Pauliina Rautio

Sukupuolentutkimus
Tuija Huuki (power, violence, diversity, safety and equality in and around education; sexuality and relationship education; arts-methods and research-activism)
Johanna Hiitola (forced migration, two-way integration, transnational family relations, gendered violence, antiracism, power-knowledge, sociology of associations, queer & trans studies)
Mervi Heikkinen (gender equality, desegregation, gendered and sexual violence and its prevention)

Sosiologia
Anu Alanko
Vesa Puuronen

Koulun ja nuoruuden yhteiskunnallinen tutkimus
Maija Lanas (koulu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, lapsuustutkimus, nuorisotutkimus)

Globaalikasvatus ja kestävä kehitys
Elina Lehtomäki
Katri Jokikokko

Kasvatusfilosofia
Katariina Holma
Kimmo Kontio
Anniina Leiviskä
Eetu Pikkarainen
Jouni Peltonen

Oppimistieteet

Kasvatuspsykologia ja oppimisanalytiikka
Hanni Muukkonen
Teemu Suorsa

Oppiminen ja oppimisprosessit
Sanna Järvelä
Hanna Järvenoja
Jonna Malmberg
Kati Mäkitalo

Jatkuva oppiminen
Anu Kajamaa

Eräät yleisimmistä kiistanaiheista tutkimushankkeissa liittyvät aineistonkäyttöoikeuksiin, kirjoittajuuteen sekä tutkimusetiikkaan yleisesti. On hyvä, jos väitöskirjatutkija tutustuu oikeuksiinsa ja velvoitteisiinsa.

Tutkimusetiikka

Lähteitä: https://www.oulu.fi/fi/tutkimus/etiikka, https://tenk.fi/fi

Aineistonkäyttöoikeudet

Kun kerätään yhteistä aineistoa, on sen käytöstä hyvä sopia yhdessä jo hankkeen alussa, kirjallisesti. Kuka saa käyttää, mitä aineistoa, millä ehdoilla, kuinka kauan? Jos tutkija eroaa hankkeesta, mikä osa aineostosta säilyy hänen käytettävissään, millä ehdoilla, kuinka kauan?

Artikkelien kirjoittajuus

• Kirjoittajuuteen liittyvät kysymykset ovat yksi yleisimmistä hämmennyksen aiheista. Paras tapa välttää kiistoja on sopia kirjoittajuuteen liittyvistä kysymyksistä hyvissä ajoin, ja puhua asiasta avoimesti myös kirjoitusprosessin kuluessa.
• Kuka on kirjoittaja, mitä kirjoittajalta edellytetään, kuinka kirjoittajajärjestys määritetään? Yleisiä kriteerejä:
  a) Kaikki, jotka ovat huomattavasti kontribuoineet artikkeliin nimetään kirjoittajiksi.
  b) Tutkijat ottavat vastuun ja kunnian (mukaan luettuna kirjoittajuuden) vain työstä, jota ovat todellisuudessa tehneet
  c) pääkirjoittajuus, kirjoittajajärjestys sekä muu kunnia perustuu tieteelliselle kontribuutiolle, tutkijan statuksesta riippumatta. Kontribuution kriteerit määritellään kirjoitusprosessin alussa.
  d) Opiskelija tai väitöstutkija nimetään usein pääkirjoittajaksi artikkelissa, joka merkittävästi perustuu opiskelijan tutkielmalle.
• Yleisenä hyvänä käytänteenä pidetään, että ohjaajan tekemä kommentointi on ohjausta, ei kirjoittamista.

Ilmiöitä, joista on hyvä olla tietoinen: vieraskirjoittajuus, kunnia/lahjakirjoittajuus, haamukirjoittajuus

Lisää lähteitä:

• American educational research association (AERA)
• Committee on Publication Ethics (COPE)
• Council of science editors (CSE)
• The European Association of Science Editors (EASE)
• International Committee of Medical Journal Editors (ICMJE)

Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeliväitöskirja. Alla vaatimukset artikkeliväitöskirjalle

Artikkeliväitöskirja sisältää vähintään kolme tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, jotka on hyväksytty julkaistavaksi (yksi voi olla arviointiin hyväksytty) sekä yhteenveto-osasta.

1. Artikkelit:
a) Väitöskirjatutkijan on oltava ensimmäinen kirjoittaja vähintään kahdessa artikkelissa.
b) Artikkelit voivat olla suomen- tai englanninkielisiä.
c) Lehti, jossa artikkeli on julkaistu, on oltava tieteellisen yhteisön tunnustama. Konferenssijulkaisut eivät kelpaa.
d) Jos kaksi artikkelia on hyväksytty julkaistavaksi tieteellisessä lehdessä:

• Kolmas voi olla arviointiin hyväksytty käsikirjoitus (lehteen lähetetty ei vielä riitä). Tässä tapauksessa arvioijaa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota tämän osajulkaisun arviointiin. TAI
• Kolmas voi olla julkaistu vertaisarvioidussa kokoomateoksessa. Jos artikkeli on julkaistu osana teosta, teoksen tulisi olla tunnustettu julkaisufoorumissa

2. Yhteenveto:
a) Esittää artikkeleihin perustuen koko tutkielman keskeisen annin tieteelliselle alalle
b) Kuvaa tutkimusongelman, tavoitteet, toteutuksen, keskeiset tulokset sekä tieteellisen kontribuution.
c) Täyttää kolme tarkoitusta. Arvioijaa pyydetään arvioimaan, onnistuuko tässä:
i. Sisältö: Esittää tutkimusaiheen/ilmiön kontekstissaan
ii. Tutkimuksen toteutus: Kuvaa kattavasti, kuinka käytetyt menetelmät mahdollistavat tutkimuskysymyksiin vastaamisen.
iii. Prosessi: osoittaa väitöskirjatutkijan oppimista ja demonstroi laajempien kokonaisuuksien haltuunottamisen taitoja.

Kaikille avoimessa tutkimussuunnitelmaseminaarissa tiedekunnan uudet väitöstutkijat esittävät hyväksytyn tutkimussuunnitelmansa osana pakollisia tohtoriopintoja (419115J). Näiden seminaarien kautta on vaivatonta tutustua tiedekunnan uusiin tutkijoihin yli yksikkörajojen. Seminaarit ovat avoimia kaikille tiedekunnan väitöstutkijoille. Tutkimussuunnitelmaseminaareja järjestetään kolmesti vuodessa: kerran syksyllä ja kahdesti keväällä. Esityksen voi pitää suomeksi tai englanniksi.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen esittäjäksi: sonja.lutovac@oulu.fi

24.4.2024, 14–16