ARKIIVVAID JIENAT

ARKKÂDUVÂI JIENAH           ARKIIVI JIÕN

Davvisámegillii        Sämikielân        Säämas         Shortly in English        Lyhyesti suomeksi

 Jietnabáttit & Hárjehusat / Jienâpäädih & Hárjuttâsah / Jiõnnliânt & Haʹrjtõõzz    

BURES BOAHTIN GULDALIT JA OAHPPAT!

Dáppe gávnnat jietnabáttiid (wav/mp3) sámi muitaleddjiid arkiivajearahallamiin golbma sámegillii. Dasa lassin gávnnat válmmas hárjehusaid ja jurdagiid, maiguin jietnamateriálaid sáhttá geavahit vuođđoskuvlaoahpahusas. Buot muitalusat gávdnojit maiddái čálalaš hámis, ja daid oktavuođas leat čoahkkáigeasut ja sátnelisttut suomagillii.

Báttiid muitaleaddjit leat riegádan 1800-logu loahpas dahje 1900-logu álggus ja sii leat jearahallon 1930-1970-loguin. Fáttát leat hui iešguđetlágánat: dološ árgabeaieallimis stáluide, gufihttariidda ja dálkki einnosteapmái.

Materiálat leat dovddaldagaid ja suollemassáni duohkin. Oahpaheaddjit, searvvit, fuolkkit, dutkit ja eará beroštuvvan sámeservodaga lahtut sáhttet diŋgot dovddaldagaid Oulu universitehta Giellagas-instituhta Sámi kulturarkiivvas.

Loga eambbo:

  1. Rávvagat
  2. Sámegiel arkiivamateriálat
  3. Ulbmilat
  4. Dahkkivuoigatvuođat
  5. Giitosat
  6. Oktavuohta

Rávvagat

Oahpaheaddjit, searvvit, fuolkkit, dutkit ja eará beroštuvvan sámeservodaga lahtut sáhttet diŋgot dovddaldagaid Sámi kulturarkiivvas š-poastta, telefovnna dahje reivve bokte (gč. oktavuohta). Almmut iežat nama ja ákkastala, manin háliidat beassat geavahit materiálaid. Juos leat oahpaheaddji, de muital man skuvllas ja luohkás barggat. Almmut maiddái man čujuhussii dovddaldagaid sáhttá sáddet.

Go leat ožžon dovddaldagaid, beasat geahččat ja guldalit materiálaid ovdasiiddu liŋkka bokte. Liŋkka duohkin gávnnat dárkilut rávvagiid ja golbma bearpma, gosa materiálat leat čoggojuvvon gielaid mielde. Guđege bearpmas leat: jietnabáttit, litteráhtat, čoahkkáigeasut (suomagillii), sátnelisttut, skuvlahárjehusat ja rávvagat oahpaheaddjái.

Jietnabihtát bistet 30 sekunddas gitta 24 minuhttii ja dat leat digitála hámis. Juos materiálain leat teknihkalaš čuolmmat, mat eai sihkkarit leat gitta iežat rusttegiin dahje neahttaoktavuođas, sáhtát almmuhit áššis Sámi kulturarkiivii.

Davvisámegiel báttit: Oktiibuot 5 d 43 min, 95 muitalus.

Sámegiel arkiivamateriálat

Dán ollisvuođa muitalusat leat skáhppojuvvon Suoma arkiivvain. Muitalusat leat čuhppojuvvon jearahallamiin, mat leat báddejuvvon magnetofonain rullabáttiide jagiin 1939-1975. Dalle álbmotárbbi dutkit dahke viiddis čoagginmátkkiid miehtá Sámi. Mielde ledje maiddái sápmelaš árbedieđu čoaggit. Ulbmilin lei vurket sámiid árbedieđu nu olu go vejolaš, ja barggu boađusin riegádedjege duháhiid mielde váldoáššis sámegielat jearahallamat. Jearahallamat gieđahallet váldoáššis lagasbirrasa olbmuid ja dáhpáhusaid, ja lea dain maiddái máinnasteapmi.

Jearahallon olbmot dahjege giellaofelaččat ledje dávjá badjel 70-jahkásaš olbmot, geat ledje riegádan ja eallán oba iežaset eallima seamma báikegottis. Dán ollisvuođa giellaofelaččat leatge riegádan 1800-logu loahpas dahje áibbas 1900-logu álggus. Boarrásut sohkabuolvvaide njálmmálaš árbi lea leamašan deháleamos vuohki sirdit iežaset vásáhusaid ja ovddit sohkabuolvvain skáhppojuvvon muitodieđu čuovvovaš sohkabuolvvaide.

Dálá áigge Suoma arkiivvaid sámemateriálat leat eanaš oassái digitaliserejuvvon ja ákkastallon siva geažil materiálain sáhttá jearrat kopiijaid alccesis atnui. Arkiivamateriálaid geavaheami sáhttá váttásmahttit dat, ahte materiálat sáhttet leat bieđgguid sierra arkiivvain ja daid logahallandieđut sáhttet leat váilevaččat. Buot arkiivvain eai maiddái leat sámegielat bargit. Ohcan goittotge dábálaččat gánneha, dasgo arkiivamateriálain gávdno diehtu measta buot sámesogain, dávjá measta juohke bearrašis. 

Ulbmilat

Dát jietnabáddi- ja oahppamateriálaollisvuohta lea čađahuvvon jagis 2018 Sámi kulturarkiivva Arkiivvaid jienat oahppamateriálan -prošeavttas. Prošeavtta ulbmilin lea buktit sámiid árbedieđu arkiivvas skuvllaide ja dán bokte doarjut ja nannet mánáid ja nuoraid sámi identitehta. Dasa lassin prošeavtta dárkkuhus lea máhcahit dutkandieđu ruovttoluotta sámeservošii. Skuvlahárjehusat vuođđuduvvet sámi árbedihtui ja dorjot oahppaplána ulbmiliid.

Dahkkivuoigatvuođat

Dáid materiálaid dahkkivuoigatvuođat gullet Sámi kulturarkiivii. Dat oaivvilda, ahte materiálaid ii oaččo ovdanbuktit dahje kopieret dahkki lobi haga. Goittotge oahpahusas materiálaid oažžu luđet ja ovdanbuktit ohppiide, muhto daid ii oaččo almmustahttit. Maiddái priváhtageavaheapmái materiálaid lea lohpi luđet, muhto daid ii oaččo almmustahttit mange láhkai, ii oppa sosiála media kanálain (omd. Facebookis, Twitteris jna). Dutkit sáhttet váldit oktavuođa Sámi kulturarkiivii, juos lea miella geavahit materiálaid dutkamušas.

Giitosat

Giitosat buohkaide, geat leat bargan dán prošeavtta ja oahppamateriálabáŋku ollašuvvama ovdii. Erenomáš giitosat muitaleaddji-rohkiide ja sin fulkkiide, geat leat lohpidan geavahit jearahallamiid dán prošeavttas. Giitu maiddái dutkiide, geat leat bádden ja vurken sámegiela ja sámiid árbedieđu. Mii giitit Suoma Kulturruhtarádjosa ja Suoma Sámedikki prošeavtta ruhtadeamis. Giitu Giellagas-instituhttii bargosajiid, rusttegiid ja buriid neavvuid ovddas. Almmuhanlobiid ovddas giitosat Suoma Girjjálašvuođa Searvái, Turku universitehtii, Oulun nauhoitearkistoi, Kotusii ja Suoma-Ugralaš Searvái. Giitosat maiddái prošeavtta čeahpes giellabargiide. Anárašgiel osiin giitu maiddái Anarâškielâ servii, Erkki Itkosii ja Lea Laitinenii.

Oktavuohta

Giellagas-instituhtta / Sámi kulturarkiiva
PB 1000, 90014 Oulu universitehta
ska(at)oulu.fi / +358 50 3224 359

Sámi kulturarkiivva ja eará sámemateriálaid seailluheaddji arkiivvaid materiálaide beassá oahpásmuvvat go váldá oktavuođa arkiivvaide. Dábálaččat arkiivvat eaktudit geavaheaddji deavdit geavahansoahpamuša, mas son lohpida čuovvut lágaid ja arkiivva njuolggadusaid. Lobi oažžuma maŋŋá arkiivva sáhttá galledit ja ná oahpásmuvvat šihttojuvvon materiálaide. Arkiivva lobiin materiálain lea vejolaš oažžut maiddái kopiijaid alccesis atnui.


Pittiövaara, Soađegilli 2016. Govva: Sámi kulturarkiiva

 

SÄMIKIELÂN

TIERVÂ PUÁTTIM KULDÂLIĐ JÁ OPPÂĐ!

Taa kaavnah jienâpaadijd (wav/mp3) säämi muštâleijei arkkâdâhsahhiittâlmijn kuulmâ sämikielân. Lasseen kaavnah vaalmâš hárjuttâsâid já jurduid, maht jienâmaterialijd puáhtá kevttiđ vuáđuškovlâmáttááttâsâst. Puoh muštâlusah kávnojeh meiddei kirjálâš häämist, já tai ohtâvuođâst láá čuákánkiäsuh já sänilistoh suomâkielân.  

Paadij muštâleijeeh láá šoddâm 1800-lovo loopâst tâi 1900-lovo aalgâst, já sij láá sahhiittâllum 1930-1970-lovoin. Fáádáh laa uáli jieškote-uvlágáneh: toovláš argâpeivielimist kiddâ stááloid, kufittâráid já šooŋâ ennustmân. 

Materialeh láá tubdâlduvâi já syelisääni tyehin. Máttáátteijeeh, seervih, hyelhih, totkeeh já eres movtijdum säämi siärváduv jesâneh pyehtih tiiláđ tubdâlduvâid Oulu ollâopâttuv Giellagas-institut Säämi kulttuurarkkâduvâst. 

Anarâškielâlâš päädih: ohtsis 2 tme 37 min, 52 muštâlussâd.

Luuvâ lase:

  1. Ravvuuh
  2. Sämikielâlâš arkkâdâhmaterialeh
  3. Ulmeh
  4. Rähteevuoigâdvuođah
  5. Kijttoseh
  6. Ohtâvuotâ

Ravvuuh 

Máttáátteijeeh, seervih, hyelhih, totkeeh já eres movtijdum säämi siärváduv jesâneh pyehtih tiiláđ tubdâlduvâid Oulu ollâopâttuv Giellagas-institut Säämi kulttuurarkkâduvâst šleđgâpostáin, puhelin teikâ reiváin (kei ohtâvuotâ). Almoot jieijâd noomâ já muštâl, mondiet halijdah peessâđ kevttiđ materialijd. Jis tun lah máttáátteijee, te muštâl mon škoovlâst já luokkaast poorgah. Almoot meiddei kote čujottâsân tubdâlduvâid puáhtá vuolgâttiđ. 

Talle ko lah finnim tubdâlduvâid, peesah keččâđ já kuldâliđ materialijd ovdâsiijđo liiŋkâ peht. Liiŋkâ tyehin kaavnah täärhib ravvuid já kuulmâ maapi, moid materialeh láá čoggum kielâi mield. Jyehi maapist láá: jienâpäädih, litterateh, čuákánkiäsuh (suomâkielân), sänilistoh, škovlâhárjuttâsah já ravvuuh máttáátteijei. 

Jienâpitáh pišteh 30 sekuntist kiddâ 29 miinutân já toh láá digital häämist. Jis materialijguin láá teknisâš vädisvuođah, moh iä vissásávt lah kiddâ jieijâd mašinijn teikâ nettiohtâvuođâst, puávtáh almottiđ ääšist Säämi kulttuurarkkâdâhân.

Sämikielâlâš arkkâdâhmaterialeh 

Taan olesvuođâ muštâlusah láá vuálgus Suomâ arkkâduvâin. Muštâlusah láá čuoppum sahhiittâlmijn, moh láá päddejum magnetofonijguin kelipaddijd ivij 1939-1975 kooskâst. Talle aalmugärbivyevi totkeeh juttii iäljárávt nuurrâmmaađhijn pirrâ Suomâ. Mield lijjii meiddei sämmilâš ärbivyehinorreeh. Ulmen lâi vuorkkiđ sämmilâš ärbivyevi nuuvt vijđáht ko máhđulâš, já puáđusin šoddii tuháttij tiijmij mield iänááš sämikielâlâš sahhiittâlmeh. Sahhiittâlmeh kieđâvušeh iänááš aldapirrâs ulmuid já tábáhtusâid, já mield láá meiddei mainâseh. 

Sahhiittâllâmnáál olmožin adai kielâuápisteijen väljejii aainâs paijeel 70-ihásâš ulmuid, kiäh lijjii šoddâm já iällám ubâ elimis siämmáš päikkikoddeest. Taan čuágálduv kielâuápisteijeeh láá-uv šoddâm 1800-lovo loopâst tâi aaibâs 1900-lovo aalgâst. Puárásub suhâpuolváid njálmálâš ärbivyehi lii lamaš tehálumos tiäđusirdemvyehi oovdeb suhâpuolvâin finnejum muštotiäđu sehe jieijâs feerimij sirdemân ovdâskulij. 

Tääl Suomâ arkkâduvâi sämmilâš amnâstuvah láá iänááš digitistum já puorijn agâiguin arkkâduvâin puáhtá táttuđ kopioid olssis. Arkkâduvah láá ain uáli piäđgui, toi luvâttâllâmtiäđuh sättih leđe vááijuvliih ege puoh arkkâduvâin lah sämikielâlâš pargeeh, já tondiet amnâstuvâi kevttim sáttá leđe vaigâd. Kannat kuittâg uuccâđ, ko arkkâdâhmaterialijn láá tiäđuh masa jyehi sämisuuvâst, távjá masa jyehi perrust. 

Ulmeh 

Taat jienâpäddi- já oppâmaterialolesvuotâ lii čođâldittum ive 2018 Säämi kulttuurarkkâduv Arkkâduvâi jienah oppâmaterialin -projektist. Proojeekt ulmen lii pyehtiđ sämmilij ärbitiäđu arkkâduvâst škovláid já návt tuárjuđ já nonniđ párnái já nuorâi säämi identitet. Lasseen proojeekt ulmen lii macâttiđ tutkâmtiäđu maassâd säämi siärvádâhân. Škovlâhárjuttâsah vuáđuduveh säämi ärbitiätun já tuárjuh oppâvuávám ulmijd. 

Rähteevuoigâdvuođah 

Tai materialij rähteevuoigâdvuođah kuleh Säämi kulttuurarkkâdâhân. Tot meerhâš tom, ete materialijd ij uážu oovdânpyehtiđ tâi kopijistiđ rähtee lovettáá. Kuittâg máttááttâsâst materialijd uážžu luođiđ já oovdânpyehtiđ uáppeid, mutâ taid ij uážu almostittiđ. Meiddei priivaat kiävtun materialijd uážžu luođiđ, mutâ taid ij uážu almostittiđ mahten, ij meiddei sosial mediast (om. Facebookist, Twitterist, jna.) Totkeeh pyehtih väldiđ ohtâvuođâ Säämi kulttuurarkkâdâhân, jis halijdeh kevttiđ materialijd tutkâmušâst. 

Kijttoseh 

Kijttoseh puohháid, kiäh láá porgâm taan proojeekt já oppâmaterialpaaŋki olášume oovdân. Eromâš kijttoseh muštâleijeeruhhijd já sii huolhijd, kiäh láá lopedâm kevttiđ sahhiittâlmijd taan projektist. Takkâ meiddei totkeid, kiäh láá paddim já vuorkkim sämikielâ já sämmilij ärbitiäđu. Mij kijttep Suomâ kulttuurruttârááju já Suomâ Sämitige proojeekt ruttâdmist. Takkâ Giellagas-institutân pargosoojijn, mašinijn já puorijn ravvuin. Almostittemluuvijn kijttoseh kuleh Suomâ kirjálâšvuođâ siärván, Turku ollâopâttâhân, Oulu paddimarkkâdâhân, Kotusân já Syemmilâš-ugrâlâš siärván. Kijttoseh meiddei proojeekt čepis kielâpargeid. Anarâškielâ oosijn meiddei kijttoseh Anarâškielâ siärván, Erkki Itkosân já Lea Laitisân. 

Ohtâvuotâ 

Giellagas-institut / Säämi kulttuurarkkâdâh 
PL 1000, 90014 Oulu ollâopâttâh 
ska(at)oulu.fi / +358 50 3224 359 

Säämi kulttuurarkkâduv sehe eres säämi amnâstuvâid siäiludeijee arkkâduvâi materialáid piäsá uápásmiđ väldimáin ohtâvuođâ toid siäiludeijee arkkâduvváid. Arkkâduvâi tääpi lii, ete aalgâst tevdih kevttimiähtučonâsume, moin lopedeh čuávvuđ laavâid já arkkâduv njuolgâdusâid. Love finnim maŋa arkkâdâhân puáhtá moonnâđ uápásmiđ materialáid, maid lii pivdám peessâđ kevttiđ. Motomijn arkkâduvâin já amnâstuvâin puáhtá meiddei finniđ amnâstâhkopioid olssis.


Äittijävri, Suáđigil 2016. Kove: Säämi kulttuurarkkâdâh

 

SÄÄMAS

PUÄʹD TIÕRVÂN KULDDED DA MÄTTJED!

Tääiʹben kaaunak jiõnnliântid (wav/mp3) sääʹm mainsteeji arkiivmainstâttmõõžžin koolm sääʹmǩiõʹlle. Lââʹssen kaaunak vaalmâš haʹrjtõõzzid da jurddjid, mõõivuiʹm jiõnnmateriaalid vuäitt ââʹnned vuâđđškooulmättʼtummšest. Puk mainnâz käunnʼje ǩeeʹrjtum hääʹmest še, da tõõi õhttvuõđâst lie jåårǥlõõzz leʹbe õʹhtteǩeässmõõžž da sääʹnnliist lääddas. 

Mainsteei lie šõddâm 1800-lååǥǥ looppâst. Siʹjjid leäʹt mainstâttam 1930-lååǥǥast da 1960- da 1970-lååǥǥain. Teemm lie mäŋggnallšem: lie kuhttu vuäʹmm mainnâz da saaǥǥ arggpeeiʹv jieʹllmest. 

Materiaal lie tobdldõõǥǥi da peittsääʹn tueʹǩǩen. Uʹčteeʹl, sieʹbr, ruåđ, tuʹtǩǩeei da jeeʹres sääʹmõhttsažkååʹdd vuäzzla vuäiʹtte tiʹllʼjed tobdldõõǥǥid Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituutt Sääʹm kulttuurarkiivâst.

Sääʹmǩiõllsa jiõnnliântÕhttsiʹžže 1,5 čiâss, 21 mainnsed

Looǥǥ lââʹzz: 

  1. Vuäpstõõzz 
  2. Sääʹmǩiõllsa arkiivmateriaal 
  3. Mieʹr 
  4. Raajjivuõiggâdvuõđ 
  5. Späʹsseb 
  6. Õhttvuõtt

Vuäpstõõzz 

Uʹčteeʹl, sieʹbr, ruåđ, tuʹtǩǩeei da jeeʹres sääʹmõhttsažkååʹdd vuäzzla vuäiʹtte tiʹllʼjed tobdldõõǥǥid Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituutt Sääʹm kulttuurarkiivâst e-pooʹštin, teʹlfoonin leʹbe ǩiiʹrjin (ǩiičč õhttvuõtt). Iʹlmmet jiijjad nõõm da ǩeeʹrjet, mõõn diõtt haaʹlääk piâssâd ââʹnned materiaalid. Jos leäk uʹčteeʹl, mušttâl mõõn škooulâst da klaassâst leäk tuâjast. Iʹlmmet še, mõõn addrõʹsse tobdldõõǥǥid vuäitt vuõltteed.  

Ko leäk vuäǯǯam tobdldõõǥǥid, piâzzak ǩiččâd da kulddled materiaalid ouddseeid liiŋk pääiʹǩ. Liiŋk tueʹǩǩen kaaunak tääʹrǩab vuäpstõõzzid da kolmm maapp, koid materiaal lie norrum ǩiõli mieʹldd. Juõʹǩǩ maappâst lie: jiõnnliânt, litteraatt, õʹhtteǩeässmõõžž (lääddas), sääʹnnliist, škooulhaʹrjtõõzz da vuäpstõõzz uʹčteela. 

Mainnâz peʹštte õõut minuuttâst 18 minuutt räjja da tõk lie digitaal hääʹmest. Jos materiaalin puätt tekniikklaž probleeʹm, mõõk jie aainâs leäkku ǩidd tuu jiijjad aparaattin leʹbe neʹttõhttvuõđâst, vuäitak iʹlmmted ääʹššest Sääʹm kulttuurarkiiʹve. 

Sääʹmǩiõllsa arkiivmateriaal 

Puk mainnâz tän materiaalâst lie valddum Oulu universiteeʹtt Sääʹm kulttuurarkiivâst, da tõk lie kopio Dåmmjânnam ǩiõli kõõskõõzz Lääʹddǩiõl liânttarkiivâst (Kotus SKNA). Mainnâz lie čuõppum mainstâttmõõžžin. Prokopi Jefremoff lij mainstõttum eeʹjjest 1939, jeeʹres mainsteeʹjid lie mainstâttam 1960- da 1970-lååǥǥain. Teʹl meeräʹrbbvuõđ tuʹtǩǩeei noʹrre jiânnai jiõnnmateriaal pirr Sääʹmjânnam, Čeʹvetjääuʹr da Njeäʹllem vuuʹdin še. Mieʹrren leäi ruõkkâd saaʹmi äʹrbbvuõđđ veiddsânji. Mainstâttmõõžžin ǩiõttʼtõʹlle jiânnai jiijjâs siid oummid da šõddmõõžžid. Vuäʹmm mainnâz lie še jiânnai, ouddmiârkkân stäʹlmmstääll-, čeäkkli-, čuuʹđđ-, bieʹss- da šuuʹttmainnâz. Nuõrttsääʹm liântin lie jiânnai leeuʹd še, da õõldâshistoor – evakko da vuäʹmm Peäccam jieʹllem – pirr mainste še.  

Mainstõttum oummu, nuʹtt koččum ǩiõllvuäppaz, leʹjje takainalla vuäʹmm oummu. Prokopi Jefremoff leäi mainstempoodd nuõrr ooumaž, leša jeeʹres mainsteei leʹjje nuʹtt 70-ekksa. Puärrsab puõlvvõõǥǥid njäälmlaž mainstemäʹrbb lij leämmaž vääžnʼjumuš neävv seʹrdded ouddårra mõõnni puõlvvõõǥǥi mooštaid da jiijjâz ǩiččlâsttmõõžžid. 

Ååʹn šuurmõs vueʹss sääʹm-materiaalin Lääʹddjânnam arkiivin lie digitõsttum da arkiivin vuäitt raukkâd kopioid jiõccses, jõs pâstt vuâđđõõttâd mõõn diõtt haaʹlad tõn. Materiaal vuäitt õinn leeʹd simmna vaiggâd ââʹnned tõnt ǥu arkiiv lie pååđai pirr Lääʹddjânnam, arkiivi looǥǥõõttâmteâđ jie pâi leäkku tiiudla da juõʹǩǩ arkiivâst jie leäkku sääʹmǩiõl siltteei tuâjjla. Kaʹnnat kuuitâǥ ooccâd, ǥu arkiivin lie teâđ juõʹǩǩ sääʹmsooǥǥâst, täujja miâlggâd juõʹǩǩ piârrjest še. 

Mieʹr 

Tät jiõnnliântt- da mättjem-materiaalobbvuõtt lij rajjum eeʹjjest 2018 Sääʹm kulttuurarkiiv Arkiivi jiõn mättjem-materiaalin -projeeʹktest. Projeeʹkt mieʹrren lij puʹhtted saaʹmi äʹrbbteâđ arkiivâst škooulid da nuʹtt tueʹrjjeed da nââneed päärnai da nuõri sääʹmidentiteeʹtt. Tõn lââʹssen projeeʹkt mieʹrr lij maaccted tuʹtǩǩeemteâđ mååust sääʹmõhttsažkådda. Škooulhaʹrjtõõzz vuâđđâʹvve sääʹm äʹrbbtiõttu da tueʹrjjee mättʼtemplaan vueiʹvvmieʹrid. 

Raajjivuõiggâdvuõđ 

Tääi materiaali raajjivuõiggâdvuõđ koʹlle Sääʹm kulttuurarkiiʹve. Tõt miârkkšââvv, što materiaalid ij vuäǯǯ čuäjtõõllâd leʹbe kopiâʹstted raajji lååʹvtää. Mättʼtõõzzâst materiaalid vuäǯǯ laaddâd da čuäjtõõllâd škooulniiʹǩǩid, leša tõid ij vuäǯǯ õlmstâʹtted. Privaatt âânnmõʹšše materiaalid lij še lååʹpp laaddâd, leša tõid ij vuäǯǯ õlmstâʹtted ni mõõnʼnalla, ij ni sosiaal mediast (oudm. Fakebookkâst, Twittrest dno). Tuʹtǩǩeei vuäiʹtte väʹldded õhttvuõđ Sääʹm kulttuurarkiiʹve, jõs haaʹlee ââʹnned materiaalid tuʹtǩǩummšest.

Späʹsseb 

Späʹsseb pukid, ǩeäk lie reâuggam tän projeeʹkt da mättjem-materiaalpaaŋk ouʹdde. Šuurmõs späʹsseb mâʹnne mainsteei-pokoiniiʹǩǩid da sij ruåđid, ǩeäk lie ouddam lååʹv ââʹnned mainstâttmõõžžid tän projeeʹktest. Späʹsseb tuʹtǩǩeeʹjid še, ǩeäk lie liânttääm da ruõkkâm sääʹm äʹrbbteâđ. Mij späʹssbõõššâp Lääʹddjânnam Kulttuurfoond da Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ projeeʹkt teäggtummšest. Späʹsseb Giellagas-instituʹtte tuejjsõõji, aparaatti da puõʹri vuäʹppõõzzi ooudâst. Õlmstâʹttemlooʹvi ooudâst späʹsseb Lääʹddjânnam Ǩeerjlažvuõđ Seäbrra, Turku universitetta, Oulu liânttarkiiʹve, Kotuʹsse da Lääʹdd-Ugrlaž Seäbrra. Späʹsseb projeeʹkt čieʹppes ǩiõlltuâjjlaid še. Aanrõšǩiõl vueʹzzin späʹsseb võl Aanrõšǩiõl seäbrra, Erkki Itkonena da Lea Laitinena. 

Õhttvuõtt 

Giellagas-institutt / Sääʹm kulttuurarkiiv 
PL 1000, 90014 Oulu universiteʹtt 
ska(at)oulu.fi / +358 50 3224 359

Sääʹm kulttuurarkiiv da jeeʹres sääʹm-materiaalid seeilteei arkiivi materiaalid peäss tobdstõõttâd, ko väldd õhttvuõđ arkiivid. Arkiivin lij nåkam vueʹǩǩ, što aalǥâst tiuddeet ââʹnnem-mäinnčõnnõõttmõõžž, koʹst låʹppeet jääʹǩǩted laaʹjjid da arkiiv vuâkkõõzzid. Mâŋŋa ko lij vuäǯǯam lååʹv, vuäitt mõõnnâd arkiiʹve tobdstõõttâd materiaalid, koid lij raukkâm. Måttam arkiivin måttam materiaalin vuäitt vuäǯǯad kopio jiõccses.

 


Äittijävri, Suáđigil 2016. Kove: Säämi kulttuurarkkâdâh

 

Shortly In English

Welcome to the Saami Language Audio Recording and Learning Resources Page! 

This bank provides selected stories (wav/mp3) in three Saami languages (North, Inari and Skolt Saami) as well as related learning materials to be utilised at comprehensive schools.  

Note that the bank only operates in these three Saami languages. Recordings, instructions and learning materials are not available in other languages. However there is a summary of each recording in Finnish and also the essential vocabulary from Saami to Finnish is provided.  

Saami storytellers in these recordings were born at the end of 19th century or in the early 20th century and were interviewed by researchers from 1950’s to 1970's. Topics of their stories vary from the old everyday life in to mythical creatures and traditional ways of predicting the weather.  

Researchers have interviewed the Saami people for a long time, but for the common Saami public, the recordings have been practically unavailable. At the same time ways of transferring traditional knowledge have changed and there are fewer opportunities for storytelling. The aim of this project is to support and reinforce the identity of the present Saami generations by bringing the traditional Saami knowledge from the archives in to schools and to the Saami community.  

This page was established in 2018 at the Arkiivvaid jienat oahppamateriálan -project by The Saami Culture Archive of University of Oulu. Use of the materials requires logging in with a password. Teachers of Saami classes and relatives of the storytellers as well as researchers and other interested members of the Saami community may apply for the password from the Saami Culture Archive:  

The Saami Culture Archive of University of Oulu 
Giellagas Institute, Department of Saami Studies 
P.O. Box 1000, FI-90014 University of Oulu, Finland 
ska(at)oulu.fi / Tel. +35850 3224 359

 

Tervetuloa saamenkieliseen Arkiivvaid jienat äänite- ja oppimateriaalikokoelmaan 

Täältä löydät äänitteinä (wav/mp3) saamenkielisiä kertomuksia, jotka on poimittu saamelaisten mestarikertojien arkistoihin taltioiduista haastatteluista. Äänitteiden lisäksi kokoelmaan kuuluu valmiita koulutehtäviä sekä ideoita materiaalien hyödyntämiseen peruskouluopetuksessa.  

Kaikki äänitteet ovat saatavilla myös kirjallisessa muodossa, ja niiden yhteydessä ovat suomenkieliset tiivistelmät ja sanaluettelot. Huomaathan, että muuten käyttöohjeet, äänitteet sekä oppimateriaalit ovat aina pohjois-, inarin- tai koltansaameksi. 

Äänitteillä puhuvat saamelaiset kertojat ovat syntyneet 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa ja heitä on haastateltu 1950-1970-luvuilla. Kertomusten aiheet vaihtelevat lapsuudesta ja entisajan arkielämästä staaloihin, gufihtariin ja säiden ennustamiseen.  

Äänitteiden ja oppimateriaalien käyttö vaatii kirjautumisen. Tunnuksia kirjautumista varten jaetaan saamenluokkien opettajille, haastateltujen sukulaisille, saamelaisjärjestöille, tutkijoille sekä muille käyttötarpeensa perusteleville saamelaisyhteisön jäsenille. Tunnuksia voi anoa Oulun yliopiston Giellagas-instituutin Saamelaisesta kulttuuriarkistosta. 

Saamelainen kulttuuriarkisto / Giellagas-instituutti 
PL 1000, 90014 Oulun yliopisto 
ska(at)oulu.fi / Puh. +358 50 3224 359

 

Viimeksi päivitetty: 20.12.2018