Studeren

     

    Oahppoávdnasiid geavatlaš rávvagat ja dárkilut gursa- ja sáledieđut gávdnojit WebOodis.

    Studeantasearvi GieKu rs

     

    Sámegiella

    Sámegiela oahppoávdnasis leat golbma linjjá: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.

    Davvisámegiela linjá lea dárkkuhuvvon eatnigielagiidda ja daidda, geain lea hui buorre giellamáhttu. Anárašgiela linjá lea ráhkaduvvon nu, ahte anárašgiella heive váldoávnnasin sihke vierisgielat álggahalliide ja daidda geat jo hálddašit giela eatnigiellan dahje geain lea hui buorre giellamáhttu. Oahpahus ordnejuvvo davvisámegillii dahje anárašgillii ja suomagillii dan mielde, goappá linjjá oahppi lea válljen.

    Sámegiella lea oassi Oulu universitehta gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmmas (KIEKI). Sámegiela dutkan lea humanisttalaš dieđasuorgi ja dan oahpahusas ja dutkamis váldojuvvojit vuhtii giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállon ja čállon giella, giellagáhtten, giela variašuvdna ja giela gárggiidahttin.

    Kandidáhta- ja magisttardutkosa čađaheapmi bistá oktiibuot sullii vihtta jagi. Kandidáhtadutkosa čađahanáigi lea dábálaččat golbma jagi ja magisttardutkosa čađahanáigi guokte jagi. Sámegiela oahpuid sáhttá joatkit gitta doavttirgráđa rádjai.

    Giellagas-instituhtta lea áidna báiki Suomas, gos sámegiela sáhttá lohkat eatnigiellan universitehta dásis.

    Sámegielaid tutoroahpaheaddjit

    Davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela tutoroahpaheaddjit

    Oahpporávven

    POP (HOPS)

    Sámegiella oaiveávnnasin: makkár oalgeávdnasat?

    Sámegiella oalgeávnnasin

    Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejupmi

     

    Davvisámegiella

    Davvisámegiela linjá lea dárkkuhuvvon eatnigielagiidda ja daidda, geain lea hui buorre giellamáhttu. Oahppoávdnasa ulbmilin lea skuvlet giellačehpiid sámeservodaga dárbbuide. Oahpuin geargan oahppit barget omd. oahpaheaddjin ja dutkin, sámegiel mediain ja hálddahusbargguin, jorgaleami, giellagáhttema ja giellateknologiija áššedovdin. Sámegiela studeren, iešheanalaš dutkan ja bargoeallimii oahpásmuvvan lasihit studeantta vejolašvuođaid beassat válmmaštuvvama maŋŋá bargui, mii vástida su oahpuid.

    Davvisámegiela vuođđooahput lágiduvvojit eanáš kontáktaoahpahussan ja muhtun muddui neahta bokte. Vuođđooahpuid kurssat čađahuvvojit álo ovttas earáiguin, mii mearkkaša dan ahte studeanta ferte ráhkkanit studeret Oulus. Oahpahus fállojuvvo buohkaide seamma láhkai, seamma eavttuiguin ja vejolašvuođaiguin.

    Ávnnas- ja čiekŋudeaddji oahpuid kurssat lágiduvvojit dušše juohke nuppi jagi, ja danne lea earenoamáš dehálaš ahte studeanta searvá kurssaide álggu rájes álo dalle go dat fállojuvvojit, vai ii šatta guokte jagi vuordit čuovvovaš vejolašvuođa. Akademalaš friddjavuhtii ja ovddasvástádussii gullá, ahte studeanta ieš mearrida guđe jagi guđege kursii searvá. Jus su oahput ovdánit jođáneappot go maid lea plánen, de ovttaskas váilevaš kurssaid sáhttá dárbbu mielde čađahit maiddái iešheanalaččat, muhto easka dan maŋŋá go ávnnasoahpuide gullevaš kandidáhtadutkamuš dahje čiekŋudeaddji oahpuide gullevaš pro gradu lea gárvvis.

    Eanáš Giellagas-instituhta kurssaid olis ii leat ovddalgihtii dárkilit meroštallojuvvon, man aktiivvalaččat studeanta ferte oassálastit guđege kurssa logaldallamiidda ja hárjehusdiimmuide. Muhtun kurssain lea akademalaš friddjavuohta eanet go eará kurssain: ovttaskas kurssaid oahpaheaddjit mearridit maid gáibidit. Oktageardán ráva lea juohke dáhpáhusas plánet studereneallima nu, ahte searvvat oahpahussii nu ollu ja nu árrat go vejolaš. Min oahppoávnnas lea unni ja studeanttat leat dávjá unnán. Maiddái danin lea dehálaš ahte buohkat servet aktiivvalaččat oahpahussii ja leat huksemin buori, sosiála oahppobirrasa.

    Dárkilis dieđut kurssaid birra gávdnojit humanisttalaš dieđagotti oahppoofelaččas, ja áigeguovdilamos dieđut oahpahusáiggiid ja -báikkiid birra ges gávdnojit WebOodis ja Giellagas-instituhta siidduin.

    Sávvat movtta ja lihku aktiivvalaš oahpuide!

    Vuođđooahput (25 oč)

    • Sojahanoahppa (5 oč)
    • Sátneráhkadeapmi (5 oč) 
    • Čállin I (5 oč) 
    • Jorgaleapmi I (5 oč)
    • Cealkkaoahppa (5 oč)

    Ávnnasoahput (45  oč)

    • Sámi girjjálašvuohta (5 oč)
    • Jorgaleapmi II (5 oč) 
    • Sátnerádju (5 oč) 
    • Čállin II (5 oč)
    • Jietnadatoahppa (5 oč) 
    • Gielaid áitatvulošvuohta ja ealáskahttin (5 oč) 
    • Kandidáhtadutkamuš (10 oč) 
    • Maturitehta (kandidáhtadutkkus) (0 oč) 
    • Váljaoahput (unnimustá 5 oč)
    • Bargoeallimii oahpásmuvvan (váljaoahppu) (6–8 oč)

    Čiekŋudeaddji oahput (80 oč)

    • Anáraš- dahje nuortalašgiella (5 oč) 
    • Láidehus eará sámegielaide (5 oč) 
    • Giellagáhtten (5 oč) 
    • Váljaoahput (10 oč) 
    • Giellahistorjá (5 oč) 
    • Graduseminára (10 oč) 
    • Pro gradu -dutkamuš (40 oč) 
    • Maturitehta (magisttardutkkus) (0 oč)

     

    Anárašgiella

    Anárašgiela linjá lea ráhkaduvvon nu, ahte dat heive váldoávnnasin sihke vierisgiel álggahalliide ja daidda geain lea anárašgiel eatnigielmáhttu dahje geat muđui hálddašit giela bures. Anárašgiela oahpuid sáhttá álggahit áibbas álggus kurssain Inarinsaamen peruskurssi I dahje boahtit fárrui dakkár sajis mii heive iežas giellamáhtu dáfus, jos duohken leat jo ovddit oahput dahje máhtut. Anárašgiela oahpahus lea álggus suomagillii, ja oahpahusgiella molsašuvvá veahážiid mielde anárašgiellan go vuođđooahput ovdánit. Eanas anárašgiela oahpuin ordnejuvvo fierbmelogaldallamin ja gáiddusoahpahussan.

    Oahpahusas ja dutkamis guovddáš áššit leat erenomážit giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállan- ja čállingiella, giellagáhtten ja giela rievdan ja gárgen, muhto oahpuide gullet maid giela jorgalan- ja ealáskahttinoahput. Anárašgiela oahpahusas dehálaš rolla lea oahppamateriála ráhkadeamis ja girjjálašvuođa jorgaleamis. Anáraš giellabirrasis diehtu giela ealáskahttimis lea okta giela guovddáš geađgejulggiin, manin studentii lea lunddolaš válljet revitalisašuvdnaoahpuid. Giela áššedovdit dárbbašuvvojit maid oahpahusas, dutkamušas ja ovdamearkka dihte hálddahusbargguin. Oalgeávdnasiid oažžu válljet iežas beroštumiid ja mihttomeriid mielde. Kandidáhtaoahpuide gullá maid bargohárjehallan.

    Anárašgiela oahpahus ja dutkamuš álge Oulu universitehtas jagi 2000, go anárašgiella šattai oalgeávnnasin. Jagi 2011 das šattai sámegiela váldoávdnasa siste iehčanas oahppolinjá.

    Lassidieđuid anárašgiela lohkamis addá Mervi Sistonen: mervi.sistonen(at)oulu.fi

    Oahppoollisvuođat ja -ulbmilat

    Anárašgiela vuođđooahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša anárašgiela vuođđogiellaoahpa ja máhttá geavahit giela lunddolaččat beaivválaš giellan sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Dasa lassin studeanta hálddaša guovddáš doahpagiid, mat laktásit anárašgiela dutkamii, ja dovdá giela sajádaga servodagas ja anáraš kultuvrra váldolinjjáid.

    Anárašgiela ávnnasoahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša čiekŋalit anárašgiela ráhkadusa. Son dovdá maid girjegiela šaddama ja čállingiela ovdáneami dálá hápmái. Seammás studeanta oažžu čiekŋalet oainnu giela sierra dutkansurggiide. Studeanta hálddaša dieđalaš čállima vuođđoáššiid ja máhttá čállit gálduiguin ja materiála vehkiin oanehis dieđalaš dutkamušaid ja ráhkadit ovdaságaid ja eará čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktimiid.

    Anárašgiela čiekŋudeaddji oahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša giela ráhkadusa ain vuđoleappot. Son bastá bargat iehčanas dieđalaš barggu ja máhttá atnit dutkanbarggustis ávkin gálduid ja dutkanmateriála. Dasa lassin son máhttá doaibmat áššedovdin giela sierra surggiin.

     

    Nuortalašgiella

    Nuortalašgiella oaiveávnnasin 2020. Ohcanrávvagat čujuhusas opintopolku.fi

    Lassidieđut Giellagas-instituhta siidduin ja Marjattas: marjatta.jomppanen(at)oulu.fi, tel. +358 (0)50 308 0682.

    Nuortalašgiella oalgeávnnasin

     

    Sámiid kultuvra

    Sámiid kultuvrra oahpuid ulbmilin lea dovdat sámeservodaga ja -kultuvrra ja daidda guoski dutkama. Sámiid kultuvra guorahallojuvvo viidát máŋggaid davvikultuvrraid ja eamiálbmogiid geahččanguovllus. Sámiid kultuvra čatnasa dieđusge maiddái Davviriikkaid dábálaš historjjálaš, servodatlaš ja juridihkalaš diliide.

    Sámiid kultuvra lea oassi historjá-, kultuvra- ja gulahallandiehtagiid dutkkusprográmmas (HIKUVIE). Oahpahusa ulbmilin lea addit dieđuid sámiid árbevieru ja servodaga iešguđetlágan beliin ja lasihit áddejumi ja beroštumi daidda. Ulbmilin lea maiddái addit iešguđetlágan máhtuid boahttevaš oahpaheddjiide, dieđiheddjiide, virgeolbmuide ja dutkiide.

    Oahpaheaddjin kurssain leat sápmelaš, suopmelaš ja olgoriikkalaš áššedovdit. Oahpahusgiellan lea dábálaččat suomagiella, muhto dárbbu mielde maiddái sámegiella, eaŋgalsgiella dahje ruoŧagiella.

    Dat sámegiela studeanttat geat lohket ávnnasoahpaheaddjin, čađahit bákkolaš oalgeávnnasin sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč).

    Sámiid kultuvrra tutoroahpaheaddji

    Oahpporávven

    POP (HOPS)

     

    Oalgeávdnasat

     

    Davvisámegiella vieris giellan

    Davvisámegiella vieris giellan

     

    Eará oahput

     

    Hárjehallan

    Giellagas-instituhta ohppiid hárjehallan

    Hárjehallan oaivvilda dakkár barggu, mii laktása oahpposuorgái ja mas heivehit oahpuin ožžojuvvon máhtuid geavadii ja nuppe dáfus ohpet áššiid, maid sáhttá ávkkástallat studeremis. Studeanta ohcá ieš hárjehallansaji ja sihkkarastá oktavuođaolbmuin, ahte dat sadji heive.

    Hárjehallama sisdoallu ja lágášvuohta galget vástidit váldoávdnasa skuvlenmihttomeriid. Ulbmilin lea, ahte studeanta oažžu vásáhusa dakkár bargobirrasis, masa son soaitá mannat maiddái gárvvásmuvvama maŋŋá.

    Oahppočuoggáid sáhttá bidjat jogo sámegiela (anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela) oahpuide dahje sápmelaš kultuvrra ávnnasoahpuide dahje čiekŋudeaddji oahpuide. Jos ovdamearkka dihte váldoávnnas lea sámegiella ja oalgeávnnas sápmelaš kultuvra, sáhttá sámegiela bargohárjehallama bidjat sámegiela ávnnasoahpuide dahje čiekŋudeaddji oahpuide ja sápmelaš kultuvrra bargohárjehallama fas sápmelaš kultuvrra ávnnasoahpuide. Bargohárjehallama oahppokoda sáhttá leat ávnnasoahpuid dahje čiekŋudeaddji oahpuid ”eaktodáhtolaš oahput”.

    Bargoeallinoahput (25 oč)

    Gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmma (KIEKI) ja historjá-, kultuvra- ja gulahallandiehtagiid dutkkusprográmma (HIKUVIE) studeanttat sáhttet čađahit maid 25 oahppočuoggá viidosaš bargoeallinoahpuid ollisvuođa, mii heive kandidáhta- dahje magisttardutkosa oalgeávnnasin. Bargoeallinoahpuid oažžu váldit maid bargohárjehallama lassin. Soaba áššis hárjehallama vástoolbmuin.

    Lassidieđut:

    Oulu universitehta hárjehallan-siiddut (gč. hárjehallama oktavuođaolbmot)

    Giellagas-instituhtta:

    Marjatta Jomppanen
    marjatta.jomppanen(at)oulu.fi
    +358 (0)50 308 0682

     

    Studeantalonohallan

    Giellagas-instituhtas lea studeantalonohallansoahpamuš UiT Norgga árktalaš universitehtain ja Sámi allaskuvllain. Geavatlaččat soahpamuš mearkkaša dan, ahte Giellagas-instituhta studeanttain lea álki beassat studeantalonohallamii. 

    Leat maid ollu eará lonohallanprográmmat ja riikkat miehtá máilmmi, maidda sáhttá ohcat studeantalonohallamii. Olgoriikkas čađahuvvon oahpuin galggašii leat ávki oahppái ja dat, guhte lea vuolgimin lonohallamii galgá ovddalgihtii čielggadit makkár oahpuid son sáhttá olgoriikkas čađahit. Jos olgoriikkain čoggojit doarvái ollu oahput, de dain sáhttá čohkket sierra oalgeávnnasollisvuođa.

    Fuom. Ohcanáiggit ja stipeanddaid sturrodagat molsašuddet. Giellagas-instituhtta lea vejolašvuođaid mielde dorjon sin geat vulget studeantalonohallamii (sullii 1500 euro jahkái).

    Oulu universitehta studeantalonohallan-siiddut.

    Lassidieđut

    Oulu universiteahtta
    international.office(at)oulu.fi

    Giellagas-instituhtta
    Marjatta Jomppanen
    marjatta.jomppanen (at) oulu.fi
    Tel. +358 50 308 0682

     

    Joatkkaoahput

    Universitehta doavttirskuvla UniOGS (University of Oulu Graduate School) lea oaivvilduvvon buot studeanttaide, geat leat lohkamin Oulu universitehtas doavttiroahpuid.

    Giellagas-instituhta joatkkastudeanttat ja sin dutkanfáttát

     

    GieKu rs

    Oulu universitehta sámegiela ja sámiid kultuvrra studeanttaid ávnnassearvi GieKu vuođđuduvvui golggotmánu 5. beaivvi 2005. Searvvi namma boahtá sániin giella ja kultuvra.

    Searvvi ulbmilin lea doalahit Oulu universitehta Giellagas-instituhta sámegiela ja sámiid kultuvrra studeanttaid oktavuođaid ja doarjut ja ovddidit sin oahppuid. Searvi goziha lahtuid ovdduid, čuovvu oahpahusa ja studerenbirrasa ja viggá ovddidit daid. GieKu ulbmilin lea doallat maid oktavuođa eará sápmelaččaiguin, geat studerejit Oulu universitehtas.

    GieKu rs Facebook-siiddut