Studeren

 

Sámegiella

Sámegiela oahppoávdnasis leat golbma linjjá: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.

Oahppoávdnasa ulbmilin lea skuvlet giellačehpiid sámeservodaga dárbbuide. Oahpuin geargan oahppit barget omd. oahpaheaddjin ja dutkin, sámegiel mediain ja hálddahusbargguin, jorgaleami, giellagáhttema ja giellateknologiija áššedovdin.

Sámegiella lea oassi Oulu universitehta gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmmas (KIEKI). Sámegiela dutkan lea humanisttalaš dieđasuorgi ja dan oahpahusas ja dutkamis váldojuvvojit vuhtii giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállon ja čállon giella, giellagáhtten, giela variašuvdna ja giela gárggiidahttin.

Kandidáhta- ja magisttardutkosa čađaheapmi bistá oktiibuot sullii vihtta jagi. Kandidáhtadutkosa čađahanáigi lea dábálaččat golbma jagi ja magisttardutkosa čađahanáigi guokte jagi. Sámegiela oahpuid sáhttá joatkit gitta doavttirgráđa rádjai.

Giellagas-instituhtta lea áidna báiki Suomas, gos sámegiela sáhttá lohkat eatnigiellan universitehta dásis.

Sámegielaid tutoroahpaheaddjit

Davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela tutoroahpaheaddjit

Oahpporávven

POP (HOPS)

 

Davvisámegiella

Davvisámegiela linjá lea dárkkuhuvvon eatnigielagiidda ja daidda, geain lea hui buorre giellamáhttu. Sámegiela studeren, iešheanalaš dutkan ja bargoeallimii oahpásmuvvan lasihit studeantta vejolašvuođaid beassat válmmaštuvvama maŋŋá bargui, mii vástida su oahpuid.

Davvisámegiela vuođđooahput lágiduvvojit eanáš kontáktaoahpahussan ja muhtun muddui neahta bokte. Vuođđooahpuid kurssat čađahuvvojit álo ovttas earáiguin, mii mearkkaša dan ahte studeanta ferte ráhkkanit studeret Oulus. Oahpahus fállojuvvo buohkaide seamma láhkai, seamma eavttuiguin ja vejolašvuođaiguin.

Ávnnas- ja čiekŋudeaddji oahpuid kurssat lágiduvvojit dušše juohke nuppi jagi, ja danne lea earenoamáš dehálaš ahte studeanta searvá kurssaide álggu rájes álo dalle go dat fállojuvvojit, vai ii šatta guokte jagi vuordit čuovvovaš vejolašvuođa. Akademalaš friddjavuhtii ja ovddasvástádussii gullá, ahte studeanta ieš mearrida guđe jagi guđege kursii searvá. Jus su oahput ovdánit jođáneappot go maid lea plánen, de ovttaskas váilevaš kurssaid sáhttá dárbbu mielde čađahit maiddái iešheanalaččat, muhto easka dan maŋŋá go ávnnasoahpuide gullevaš kandidáhtadutkamuš dahje čiekŋudeaddji oahpuide gullevaš pro gradu lea gárvvis.

Eanáš Giellagas-instituhta kurssaid olis ii leat ovddalgihtii dárkilit meroštallojuvvon, man aktiivvalaččat studeanta ferte oassálastit guđege kurssa logaldallamiidda ja hárjehusdiimmuide. Muhtun kurssain lea akademalaš friddjavuohta eanet go eará kurssain: ovttaskas kurssaid oahpaheaddjit mearridit maid gáibidit. Oktageardán ráva lea juohke dáhpáhusas plánet studereneallima nu, ahte searvvat oahpahussii nu ollu ja nu árrat go vejolaš. Min oahppoávnnas lea unni ja studeanttat leat dávjá unnán. Maiddái danin lea dehálaš ahte buohkat servet aktiivvalaččat oahpahussii ja leat huksemin buori, sosiála oahppobirrasa.

Dárkilis dieđut kurssaid birra gávdnojit WebOodis ja Giellagas-instituhta siidduin.

Sávvat movtta ja lihku aktiivvalaš oahpuide!

Vuođđooahput (25 oč)

  • Sojahanoahppa (5 oč)
  • Čállin I (5 oč)
  • Cealkkaoahppa (5 oč)
  • Sátneráhkadeapmi (5 oč)
  • Jorgaleapmi I (5 oč)

Ávnnasoahput (45 oč)

  • Sámi girjjálašvuohta (5 oč)
  • Jorgaleapmi II (5 oč)
  • Sátnerádju (5 oč)
  • Čállin II (5 oč)
  • Jietnadatoahppa (5 oč)
  • Gielaid áitatvulošvuohta ja ealáskahttin (5 oč)
  • Kandidáhtadutkamuš (10 oč)
  • Maturitehta (0 oč)
  • Bargoeallimii oahpásmuvvan (5 oč)
  • DAHJE Váljaoahput (5 oč)

Čiekŋudeaddji oahput (60 oč)

  • Eará sámegiella (5 oč)
  • Láidehus sámi giellahistorjái ja sámegielaide (5 oč)
  • Giellagáhtten (5 oč)
  • Váljaoahput (15 oč)
  • Graduseminára (0 oč)
  • Pro gradu -dutkamuš (30 oč)
  • Maturitehta (0 oč)

 

Anárašgiella

Anárašgiela linjá lea ráhkaduvvon nu, ahte dat heive váldoávnnasin sihke vierisgiel álggahalliide ja daidda geain lea anárašgiel eatnigielmáhttu dahje geat muđui hálddašit giela bures. Anárašgiela oahpuid sáhttá álggahit áibbas álggus kurssain Inarinsaamen peruskurssi I dahje boahtit fárrui dakkár sajis mii heive iežas giellamáhtu dáfus, jos duohken leat jo ovddit oahput dahje máhtut. Anárašgiela oahpahus lea álggus suomagillii, ja oahpahusgiella molsašuvvá veahážiid mielde anárašgiellan go vuođđooahput ovdánit. Eanas anárašgiela oahpuin ordnejuvvo fierbmelogaldallamin ja gáiddusoahpahussan.

Oahpahusas ja dutkamis guovddáš áššit leat erenomážit giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállan- ja čállingiella, giellagáhtten ja giela rievdan ja gárgen, muhto oahpuide gullet maid giela jorgalan- ja ealáskahttinoahput. Anárašgiela oahpahusas dehálaš rolla lea oahppamateriála ráhkadeamis ja girjjálašvuođa jorgaleamis. Anáraš giellabirrasis diehtu giela ealáskahttimis lea okta giela guovddáš geađgejulggiin, manin studentii lea lunddolaš válljet revitalisašuvdnaoahpuid. Giela áššedovdit dárbbašuvvojit maid oahpahusas, dutkamušas ja ovdamearkka dihte hálddahusbargguin. Oalgeávdnasiid oažžu válljet iežas beroštumiid ja mihttomeriid mielde. Kandidáhtaoahpuide gullá maid bargohárjehallan.

Anárašgiela oahpahus ja dutkamuš álge Oulu universitehtas jagi 2000, go anárašgiella šattai oalgeávnnasin. Jagi 2011 das šattai sámegiela váldoávdnasa siste iehčanas oahppolinjá.

Lassidieđuid anárašgiela lohkamis addá Mervi Sistonen: mervi.sistonen(at)oulu.fi

Oahppoollisvuođat ja -ulbmilat

Anárašgiela vuođđooahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša anárašgiela vuođđogiellaoahpa ja máhttá geavahit giela lunddolaččat beaivválaš giellan sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Dasa lassin studeanta hálddaša guovddáš doahpagiid, mat laktásit anárašgiela dutkamii, ja dovdá giela sajádaga servodagas ja anáraš kultuvrra váldolinjjáid.

Anárašgiela ávnnasoahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša čiekŋalit anárašgiela ráhkadusa. Son dovdá maid girjegiela šaddama ja čállingiela ovdáneami dálá hápmái. Seammás studeanta oažžu čiekŋalet oainnu giela sierra dutkansurggiide. Studeanta hálddaša dieđalaš čállima vuođđoáššiid ja máhttá čállit gálduiguin ja materiála vehkiin oanehis dieđalaš dutkamušaid ja ráhkadit ovdaságaid ja eará čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktimiid.

Anárašgiela čiekŋudeaddji oahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša giela ráhkadusa ain vuđoleappot. Son bastá bargat iehčanas dieđalaš barggu ja máhttá atnit dutkanbarggustis ávkin gálduid ja dutkanmateriála. Dasa lassin son máhttá doaibmat áššedovdin giela sierra surggiin.

 

Nuortalašgiella

Nuortalašgiella oaiveávnnasin 2020. Ohcanrávvagat čujuhusas opintopolku.fi

Lassidieđut Giellagas-instituhta siidduin ja Marjattas: marjatta.jomppanen(at)oulu.fi, tel. +358 (0)50 308 0682.

Nuortalašgiella oalgeávnnasin

 

Sámiid kultuvra

Sámiid kultuvrra oahpuid ulbmilin lea dovdat sámeservodaga ja -kultuvrra ja daidda guoski dutkama. Sámiid kultuvra guorahallojuvvo viidát máŋggaid davvikultuvrraid ja eamiálbmogiid geahččanguovllus. Sámiid kultuvra čatnasa dieđusge maiddái Davviriikkaid dábálaš historjjálaš, servodatlaš ja juridihkalaš diliide.

Sámiid kultuvra lea oassi historjá-, kultuvra- ja gulahallandiehtagiid dutkkusprográmmas (HIKUVIE). Oahpahusa ulbmilin lea addit dieđuid sámiid árbevieru ja servodaga iešguđetlágan beliin ja lasihit áddejumi ja beroštumi daidda. Ulbmilin lea maiddái addit iešguđetlágan máhtuid boahttevaš oahpaheddjiide, dieđiheddjiide, virgeolbmuide ja dutkiide.

Oahpaheaddjin kurssain leat sápmelaš, suopmelaš ja olgoriikkalaš áššedovdit. Oahpahusgiellan lea dábálaččat suomagiella, muhto dárbbu mielde maiddái sámegiella, eaŋgalsgiella dahje ruoŧagiella.

Dat sámegiela studeanttat geat lohket ávnnasoahpaheaddjin, čađahit bákkolaš oalgeávnnasin sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč).

Sámiid kultuvrra tutoroahpaheaddji

Oahpporávven

POP (HOPS)

 

Eará oahput

 

Hárjehallan

Giellagas-instituhta ohppiid hárjehallan

Hárjehallan oaivvilda dakkár barggu, mii laktása oahpposuorgái ja mas heivehit oahpuin ožžojuvvon máhtuid geavadii ja nuppe dáfus ohpet áššiid, maid sáhttá ávkkástallat studeremis. Studeanta ohcá ieš hárjehallansaji ja sihkkarastá oktavuođaolbmuin, ahte dat sadji heive.

Hárjehallama sisdoallu ja lágášvuohta galget vástidit váldoávdnasa skuvlenmihttomeriid. Ulbmilin lea, ahte studeanta oažžu vásáhusa dakkár bargobirrasis, masa son soaitá mannat maiddái gárvvásmuvvama maŋŋá.

Oahppočuoggáid sáhttá bidjat jogo sámegiela (anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela) oahpuide dahje sápmelaš kultuvrra ávnnasoahpuide dahje čiekŋudeaddji oahpuide. Jos ovdamearkka dihte váldoávnnas lea sámegiella ja oalgeávnnas sápmelaš kultuvra, sáhttá sámegiela bargohárjehallama bidjat sámegiela ávnnasoahpuide dahje čiekŋudeaddji oahpuide ja sápmelaš kultuvrra bargohárjehallama fas sápmelaš kultuvrra ávnnasoahpuide. Bargohárjehallama oahppokoda sáhttá leat ávnnasoahpuid dahje čiekŋudeaddji oahpuid ”eaktodáhtolaš oahput”.

Bargoeallinoahput (25 oč)

Gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmma (KIEKI) ja historjá-, kultuvra- ja gulahallandiehtagiid dutkkusprográmma (HIKUVIE) studeanttat sáhttet čađahit maid 25 oahppočuoggá viidosaš bargoeallinoahpuid ollisvuođa, mii heive kandidáhta- dahje magisttardutkosa oalgeávnnasin. Bargoeallinoahpuid oažžu váldit maid bargohárjehallama lassin. Soaba áššis hárjehallama vástoolbmuin.

Lassidieđut:

Oulu universitehta hárjehallan-siiddut (gč. hárjehallama oktavuođaolbmot)

Giellagas-instituhtta:

Marjatta Jomppanen
marjatta.jomppanen(at)oulu.fi
+358 (0)50 308 0682

 

Studeantalonohallan

Giellagas-instituhtas lea studeantalonohallansoahpamuš UiT Norgga árktalaš universitehtain ja Sámi allaskuvllain. Geavatlaččat soahpamuš mearkkaša dan, ahte Giellagas-instituhta studeanttain lea álki beassat studeantalonohallamii. 

Leat maid ollu eará lonohallanprográmmat ja riikkat miehtá máilmmi, maidda sáhttá ohcat studeantalonohallamii. Olgoriikkas čađahuvvon oahpuin galggašii leat ávki oahppái ja dat, guhte lea vuolgimin lonohallamii galgá ovddalgihtii čielggadit makkár oahpuid son sáhttá olgoriikkas čađahit. Jos olgoriikkain čoggojit doarvái ollu oahput, de dain sáhttá čohkket sierra oalgeávnnasollisvuođa.

Fuom. Ohcanáiggit ja stipeanddaid sturrodagat molsašuddet. Giellagas-instituhtta lea vejolašvuođaid mielde dorjon sin geat vulget studeantalonohallamii (sullii 1500 euro jahkái).

Oulu universitehta studeantalonohallan-siiddut.

Lassidieđut

Oulu universiteahtta
international.office(at)oulu.fi

Giellagas-instituhtta
Marjatta Jomppanen
marjatta.jomppanen (at) oulu.fi
Tel. +358 50 308 0682

 

Joatkkaoahput

Universitehta doavttirskuvla UniOGS (University of Oulu Graduate School) lea oaivvilduvvon buot studeanttaide, geat leat lohkamin Oulu universitehtas doavttiroahpuid.

Giellagas-instituhta joatkkastudeanttat ja sin dutkanfáttát

 

GieKu rs

Oulu universitehta sámegiela ja sámiid kultuvrra studeanttaid ávnnassearvi GieKu vuođđuduvvui golggotmánu 5. beaivvi 2005. Searvvi namma boahtá sániin giella ja kultuvra.

Searvvi ulbmilin lea doalahit Oulu universitehta Giellagas-instituhta sámegiela ja sámiid kultuvrra studeanttaid oktavuođaid ja doarjut ja ovddidit sin oahppuid. Searvi goziha lahtuid ovdduid, čuovvu oahpahusa ja studerenbirrasa ja viggá ovddidit daid. GieKu ulbmilin lea doallat maid oktavuođa eará sápmelaččaiguin, geat studerejit Oulu universitehtas.

GieKu rs Facebook-siiddut